Vesiallas As. Oy Helsingin pallaksen pihalla

Entinen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun 1960-luvun alusta peräisin oleva vesiallas madallettiin koristealtaaksi vuonna 2009. Se sijaitsee nyt As. Oy Helsingin Pallaksen / Plazankuja 3 pihan kaunistuksena. Allasta voi ihailla Rialtonkujalta käsin. Kuvattu 17.5.2018

Vesiallas As. Oy Helsingin pallaksen pihalla

Sörnäistenkatu 8

Fenixinrinteen, Fenixinmäen ja Sörnäistenkadun kulmaan jäävässä Sörnäistenkatu 8:n taloissa on isot lasitetut parvekkeet. Vuonna 2014 valmistuneeseen HITAS-yhtiöön As Oy Helsingin Fenixinrinne kuuluu kaksi taloa. A-talon sisäänkäynnin yhteydessä on Tauno Palon ja B-talon sisäänkäynnin yhteydessä Regina Linnanheimon kuva, jotka liittyvät alueen nimistöön.

Ensimmäinen kuva valokuvattu 17.5.2018, kolme seuraavaa 5.10.2019.

Sörnäistenkatu 8

Eläinlääkärinkuja 1

Kaksikerroksinen asuin/pientalo on entinen eläinlääketieteellisen tiedekunnan ylioppilaskunnan käytössä ollut klubirakennus. Suojeltu rakennus on valmistunut vuonna 1947. Kuvattu 17.5.2018.

Eläinlääkärinkatu 3

Eläinlääkärinkatu 3:n rakennus kuvattuna kesäkuvassa sisäpihalta eli Eläinlääkärinpuistosta. Talvikuva Eläinlääkärinkadun puolelta. Kesäkuva valokuvattu 17.5.2018, talvikuva 17.2.2018, sisäänkäynnin kuva 21.5.2019.

Entinen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun päärakennuksessa on nykyään asuntoja ja siinä toimii KOy Helsingin Hermanninpuisto. Talossa on 26 asuinhuoneistoa ja liiketila. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu muutti Hermannista Viikkiin vuosina 2004-2006. Rakennuksen on suunnitellut Yrjö Sadeniemi ja se on valmistunut 1937.

Eläinlääkärinkatu 3

Eläinlääkärinkatu 3 talvella

 

Tenhonkujan As. Oy Helsingin Victoria, Diana ja Titania

Vuonna 2011 valmistuneet As. Oy Helsingin Victorian, Dianan ja Titania:n tyylikkäät talot ovat arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n suunnittelemia. Taloissa on käytetty maanläheisiä värejä ja parvekkeet ovat sisäänvedettyjä. Kuvassa näkyy taustalla Kalasataman ensimmäisen 35-kerroksisen asuintalon rakennustyöt toukokuussa 2018.

Valokuvattu 17.5.2018

Sisäpiha As. Oy Helsingin Victoria, Diana ja Titania Tenhonkujalla

Vellamonkadun ja Orioninkadun risteys

Vellamonkatu kaartaa alas Orioninkadun risteyksen kohdalla. Hermannin monet kadunnimet ovat valittu laivojen mukaan; ne puolestaan olivat saaneet nimensä tähdistä. Näin on myös Vellamonkadun ja Orioninkadun kohdalla.

Vasemmalla Orioninkatu 2 ja oikealla Orioninkatu 1-3.

Ylempi kuva valokuvattu 17.2.2018, alempi 8.5.2018

Vellamonkadun ja Orioninkadun risteys keväällä

Hämeentie 85-89 sekä Hämeentien ja Sturenkadun risteys

Hämeentie 85-89:n talo vie koko korttelin Saarenkadun ja Violankadun välissä. Vuonna 1957 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Korhonen. Kuusikerroksisen talon katutasossa toimii Suomen punainen risti, farkkukorjaamo, kaihdinliike sekä kahvila Cafe Varikko. Talon kohdalla pysähtyvät myös raitiovaunut 6 ja 8.

Hämeentie 85-89 talossa toimii myös päiväkoti Kotikallion päivähoitoryhmä Saarenkatu 2 kohdalla ensimmäisessä kerroksessa.

Ylin kuva valokuvattu 4.3.2018, toinen 16.9.2018 ja kolmas 7.10.2018.

Hämeentie 85-89 sekä Sturenkadun ja Hämeentien risteys

Saarenkatu 2, päiväkoti Kotikallion päiväkotiryhmän piha

Hämeentie 85-89 - pohjakerroksen liikkeet

Margariinitehdas

Valtion vanhan margariinitehtaan rakennus osoitteessa Lautatarhankatu 2 on valmistunut vuonna 1924. Rakennuksen piirsi Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkkitehti Uno Sjöholm. Rakennusten yhteydessä kohoaa korkea tiilipiippu.

Valtion margariinitehdas aloitti alun perin toimintansa Turussa vuonna 1922, mutta tuotanto siirtyi kaksi vuotta myöhemmin Helsinkiin. Margariinitehtaan pääasiakkaita olivat vankilat ja puolustusvoimat. Myöhemmin margariinia myytiin myös yksityiskulutukseen. Suurimmillaan tehtaalla on ollut työntekijöitä vajaat 40 henkilöä.

Margariinitehtaan tuotanto loppui vuonna 1992. Vuonna 1994 rakennus toimi kappelina ja ruumishuoneena Estonia-onnettomuuden uhreille. Se jatkoi onnettomuuden jälkeen samassa käytössä Helsingin seurakuntayhtymälle Malmin hautausmaan remontin ajan.

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti vuonna 2000 tontin ja rakennukset valtiolta. Vuonna Sponda myi sen ECD kiinteistölle. Vuonna 2019 valmistuvassa kohteessa tulee olemaan 31 kotia.

Ensimmäinen kuva valokuvattu 5.10.2019, kaksi seuraavaa 17.5.2018.

Margariinitehdas

Margariinitehdas remontin kourissa 2018

Ristikkokatu 6

Ristikkokatu 6:ssa sijaitsee kaksi kaksikerroksista puutaloa, jotka ovat ilmeisesti valmistuneet vuosina 1905 ja 1916. Ne ovat aikaisemmin toimineet vankilan henkilökunnan asuinkäytössä. Nykyisin Ristikkokatu 6A:ssa toimii Rikosseuraamuslaitos. René Hursti ehdotti Ristikkokadun muuttamista Uuden alun kaduksi valtuustoaloitteessaan 2017, mutta asia ei edennyt.

Kevätkuvat valokuvattu 8.5.2018, talvikuva 17.2.2018

Ristikkokatu 6

Ristikkokatu 6

Ristikkokatu 6

Fenixinrinne

Fenixinrinne kaartaa Tuulensuuntorilta alas kohti Hermanninpuistoa ja Eläinlääkärinkatua. Kadun varrella on useita tyylikkäitä taloja, kuten 2011 valmistunut, punainen, Fenixinrinne 4, jossa toimii Asunto Oy Helsingin Titania. Värikkäässä talo on arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n suunnittelema. Talossa on 38 asuntoa.

Myös Fenixinrinne, kuten monet muutkin Etelä-Hermannin kadut, on nimetty vanhojen helsinkiläisten elokuvateatterien mukaan. Fenixinrinne sijaitsee Teurastamon välittömässä läheisyydessä.

Fenixinrinne

Pyöräilijät Fenixinrinteellä

Näkymä Fenixinrinteelle kehyksen läpi

Lintu ja lamppu Fenixinrinteellä

Ensimmäinen talvikuva valokuvattu 17.2.2018, pyöräilijäkuva 20.8.2016 ja kaksi seuraavaa kuvaa 17.5.2018 ja viimeinen kuva 5.10.2019.

Orioninkatu 8

Pirteän oranssinkeltainen Orioninkatu 8 sijaitsee Vegankadun kulmassa. Talon on suunnitellut Ola Hansson ja se valmistunut vuonna 1956. Pohjakerroksessa toimii Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys.

Valokuvattu 8.5.2018

Orioninkatu 8

Allotrianpuisto

Allotrianpuisto kulkee pitkittäin Hämeentien laidalla. Puistossa kumpuilevalta kalliolta lasketaan talvella mäkeä. Helsingin kaupunki kertoi hoitavansa syksyllä 2015 puistossa kasvavia jalavia. Puisto on saanut nimensä elokuvateatteri Allotriasta, joka on aikoinaan sijainnut osoitteessa Hämeentie 68. Puiston laidalla sijaitsevat mm. Rialtonkuja 6:n ja Allotriankuja 4:n -talot.

Puiston laidalla olevaan säiliöön / astiaan on tagattu teksti ”Olet rohkea!”.

Mahatma Gandhin (1869-1948) patsas pystytettiin Allotrianpuistoon syyskuussa 2019. Patsas on lahja Intian hallitukselta. Pronssipatsas on 185 senttimetriä korkea ja se seisoo suomalaisesta ruskeasta graniitista tehdyn jalustan päällä.

HS 19.9.2019 kertoo: Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar vihki Gandi-patsaan yhdessä Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston ja Helsingin apulaispormestari Pia Pakarisen kanssa Suomen-vierailunsa aikana 20.9.2019. Mahatma Gandhi oli Intian itsenäisyysliikkeen johtaja. Hänet tunnetaan väkivallattoman vastarinnan satyagrahan kehittäjänä.

Ensimmäinen kuva valokuvattu 8.5.2018, säilöastia 7.10.2018, kolmas ja neljäs Gandhi-kuva 5.10.2019 ja viimeinen Gandhi-kuva 28.9.2019.

Allotrianpuisto

Lehtiastia Allotrianpuiston laidalla

Hermannin diakoniatalo

Hermannin diakoniatalon osoitteessa Hämeentie 73 on suunnitellut Matti Hakuri ja se on valmistunut 1966. Helsingin seurakuntayhtymä tarjoaa yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa talossa erityisdiakonian palveluita, kuten ruokailua ja majoitusta asunnottomille, paperittomille, vangeille ja päihteistä kärsiville. Kirkko ja kaupunki kertoi 26.1.2017 hätämajoituksesta Hermannin diakoniatalossa.

Diakoniatalon seinässä oleva XP-monogrammi symboloi kristusta.

Ihmisiä -seinäreliefin on suunnitellut Taisto Kaasinen, joka työskenteli Arabialla. Keraaminen reliefi kuvaa viittä eri kokoista ja ikäistä ihmistä, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni, mikä symboloi seurakunnan yhteyttä ja osallistumista ihmisen eri elämänvaiheisiin.

Diakoniatalon pohjoispuolella sijaitseva Hämeentie 75 Helsingin seurakuntayhtymän omistama asuintalo. Siinä on mm. tukiasuntoja.  Hakurin suunnittelema talo on valmistunut 1963.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Villa Eos, Hermannin apteekki

Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73

Hermannin diakoniatalon seinärefieli

Talo valokuvattu 8.5.2018, reliefi 7.10.2018

Helminkatu

Kaareva Helminkatu kulkee muutaman sadan metrin matkan Hämeentieltä Violankadulle. Neljäsosaympyrän sisään jää vehreä puistikko. Valokuvattu 4.3.2018

Helminkatu talvella

Helminkatu 4

Neljäsosaympyrän muodostavalla Helminkadulla on muutama pienehkö kerrostalo. Vuonna 1956 rakennetun neljäkerroksisen Helminkatu 4:n talon on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Lindroos. Puistikon vieressä sijaitsevassa talossa on korkea tiilisavupiippu.

Kuvattu 4.3.2018

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Näkymä Helminkadulta

Helminkatu 4

Tuulensuunkuja

Tuulensuunkuja kulkee Hermanninpuistosta etelään kohti Eläinlääkärinpuiston viertä ja päättyy Tuulensuuntoriin.

Ylempi kuva valokuvattu 17.2.2018, alempi 17.5.2018

Värikkäät parvekkeet Tuulensuunkujalla

Hermanninpuisto

1800-luvulta peräisen oleva Hermanninpuisto koostuu leikkipuistosta, nurmikoista ja oleskelualueista sekä viljelypalsta-alueesta. Villiintynyt puisto kunnostettiin vuonna 2016 ja samalla osittain pilaantunut maa-aines kuorittiin pois. Hermanninpuisto sijoittuu Etelä-Hermannin ja Sörnäisten vankilan kupeeseen. Puistoa rajaa etelässä Eläinlääkärinkatu, idässä ja pohjoisessa Sörnäisten vankilan alue.

Hermannin viljelijöiden puutarha yhteisöviljelmät perustuvat pari kertaa viikossa pidettäviin talkoisiin. Hermannin viljelijät Facebookissa

Kaksi ylintä kuva valokuvattu 17.7.2018, kolmas 20.8.2016, kolme viimeistä 21.5.2019.

Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa

Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa

Hermanninpuisto kesällä 2016 remontin aikaan

Hämeentie 101

Hämeentie 101:n tyylikäs julkisivu on saanut huomiota jopa The Guardian -lehdessä. Hermannin pohjoisimpiin taloihin kuuluva talo on valmistunut vuonna 1953. Ylempi kuva kuvattu 5.11.2016, alempi 7.10.2018

Hämeentie 101 julkisivu Helsinki

Vellamonkatu 7-9

Vellamonkatu 7-9 Vellamonkadun ja Vegankadun risteyksessä. Vuonna 1958 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti Esko Suhonen. Talossa asui vuosikymmenien (1958–2006) ajan Hermannin ja Vallilan puuhamies, kotiseutuneuvos Klaus Varvikko, jonka johdolla mm. kaadettiin Kyläsaaren piippu eli jätteenpolttolaitos. Samalla talo toimi Hermanni-Vallila seuran tukikohtana. Talon päädyssä on muistolaatta Klaus Varvikosta.

Talvikuva valokuvattu 2.11.2016, kesäkuva 17.5.2018, muistolaatta 7.10.2018.

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Vellamonkatu 5, 7. Vellamonkatu 7 on purettu 1960-luvun taitteessa.

Vellamonkatu 7-9 talvella

Vellamonkatu 7-9

Muistolaatta Klaus Varvikko, Vellamonkatu 7

Vellamonkatu 15

Vellamonkatu 15: Vuonna 1958 valmistuneen talon on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman. Talon pihalta pääsee suoraan Violanpuistoon. Vellamonkadun puolella talon ja ajotien väliin jää kävelytie, joka jatkuu Vellamonkatu ylöspäin. Talossa tehtiin vuonna 2018 parvekkeiden ja julkisivun kunnostus.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Oihonnankatu 4:n pihalta
Helsinkikuvia.fi: Mahdollisesti Oihonnankatua

Vellamonkatu 15

Vellamonkatu 15

Kesäkuva kuvattu 12.8.2018, talvikuva kuvattu 5.2.2018

Haukilahdenkuja 13

Vuonna 2010 valmistunut Haukilahdenkuja 13 lasitettuine parvekkeineen sijoittuu Violanpuiston ja vankilan muurin kupeeseen. Talon omistaa työeläkeyhtiö Varma. Talon vieressä oleva vanha punatiilinen savupiippu on suojeltu. Ylempi kuva kuvattu 17.2.2018, alempi 12.8.2018.

Haukilahdenkuja 13 kesällä

Kivipylväät Hämeentien ja Haukilahdentien risteyksessä

Hämeentien ja Haukilahdenkadun risteyksessä olevassa liikenteenjakajassa on kaksi kivipylvästä. Siinä oli aikoinaan kaupungin raja, Sörkän tulli eli Viiden pennin tulli, johon päättyi myös Itäinen viertotie, nykyinen Hämeentie. Tullista sulan kelin aikana ajavien piti aikoinaan suorittaa 4 kopeekan viertotiemaksu. Kuvattu 13.6.2016.

Miltä tässä näytti aiemmin:

Kivipylväät Hämeentien ja Haukilahdentien risteyksessä

Sörnäisten vankila

Helsingin vankila eli Sörkkä valmistui vuonna 1881, jolloin se oli sivussa kaupungin keskustasta, mutta nykyään osa kantakaupunkia. Alun perin Sörnäisten vankilan suunnittelivat arkkitehdit A.H. Dalström ja L.I. Lindqvist. Väljästi rakennetun tontti on 100 000 neliömetrin kokoinen. Vankilassa on noin 250 vankipaikkaa. Kehämuurin ulkopuolinen vankilan rakennuskanta koostuu pääasiassa puisista ja kivisistä henkilökunnan asuinrakennuksista.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Katua, portti ja puurakennus

Kaksi ensimmäistä valokuvattu 17.2.2018, alin kuva valokuvattu 17.5.2018.

Sörnäisten vankilan portti

Sörnäisten vankila

Vellamonkatu 3

Vuonna 1906 valmistunut Vellamonkatu 3A on nykyään hyvässä kunnossa. Talon on suunnitellut Juho W. Tikka.  Osin kivinen rakennus edustaa hyvin Hermannin alkuperäistä miljöötä. Vellamonkatu 3C on erillinen pieni, piharakennus, joka on valmistunut jo vuonna 1891. Talot ovat suojelukohteita.

Lähimpänä vankilan porttia sijaitseva talo Vellamonkatu 3 D, E, F oli alun perin leivintupa, jota laajennettiin myöhemmin. 1900-luvun alussa siinä toimi kotileipomoliike. Tulipalo tuhosi talon pahasti 1990-luvun alussa, mutta se korjattiin vuonna 1997. Talo sijaitsee todellisuudessa Mathilda Wreden kujalla. Mathilda Wrede (1864–1928) oli suomenruotsalainen aatelisnainen, joka tunnetaan vähäosaisten ja vankien auttajana ja tukijana.

Toisessa kuvassa näkyy kesällä 2019 Helsingin katukuvaan ilmestyneitä sähköpotkulautoja Vellamonkatu 3:n tuntumassa.

Talvikuvat valokuvattu 17.2.2018, sähköpotkulautakuva 20.7.2019 ja alin kesäkuva 17.5.2018.

Katso myös: Vellamonkatu 3b

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Orioninkatu 1, 3, 5.

Vellamonkatu 3

Vellamonkatu 3, piharakennus

Mathilda Wreden kuja

Vellamonkatu 3 D, E, F

Vellamonkatu 17

Vuonna 1961 valmistunut Vellamonkatu 17:n talo on iso talo Hermannin mittakaavassa. Helsingin kaupungin vuokratalossa on seitsemän kerrosta ja yli 150 asuntoa. Suurin osa asunnoista on pieniä, 36 neliön kokoisia. Talon on suunnitellut arkkitehti Esko Hyvärinen. Yle kertoi vuonna 2017 talossa asuvasta Heikki Mäntymaasta, joka elää talossa ilman sähköä. Alun perin Mäntymaasta kirjoitti Kari Varvikko Hermanni-Vallila seuran lehdessä 1:2017. Suomen Kotiseutuliitto valitsi Varvikon jutun vuoden kotiseutulehtijutuksi.

Kesäkuva valokuvattu 12.8.2018, talvikuva 5.2.2018.

Vellamonkatu 17 kesällä

Vellamonkatu 17

Päiväkoti Louhi

Päiväkoti Louhin vanha rakennus Sörnäistenkadulla on Sörnäisten vankilan vanha sikala, josta myös pihalla olevat kivipossut muistuttavat. Kuvattu 17.2.2018

Päiväkoti Louhi

Saarenkatu 15

Kappale vanhaa Hermannia Violanpuiston reunalla: Saarenkatu 15:ssä on vuonna 1910 valmistunut vanha rakennus sekä kolme vuonna 2009 valmistunutta uudisrakennusta. Vanha rakennus on Antero von Bellin suunnittelema ja siinä on käytetty ensimmäisessä kerroksessa tiiltä ja toisessa kerroksessa puuta. Rakennus tunnettiin nimellä Ajurintalo talon 1919 hankkineen Ståhlbergin ajurisuvun mukaan. Nykyään se tunnetaan nimellä Kuskenshus. Rakennus toimi pitkään vuokratalona ja myöhemmin päihdeongelmaisten hoitokotina. Vuosina 2008–2010 vanha rakennus kunnostettiin ja tontille rakennettiin ryhmärakennushankkeena kolme uutta rivitaloa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehdit Marcus Ahlman ja Viivi Snellman.

Ajurintalo vallattiin muutamaksi päiväksi vuonna 2008. Asiasta kertoi Iltalehti.

Ryhmärakennushankkeesta on kertonut mm. Pirkka-lehti 5/2009 (s. 30–31).

Talvikuva kuvattu 17.2.2018, kesäkuva 4.9.2016

Saarenkatu 15

Saarenkatu 15