Vellamonkatu 10

Vegankadun ja Vellamonkadun risteyksessä sijaitseva Vellamonkatu 10 on tyypillinen hermannilainen kerrostalo. Se on valmistunut vuonna 1957 ja sen on suunnitellut Irja Ervanne. Katutasossa toimii useampi liikeyritys: Parturi-Kampaamo You You, audio- ja videotekniikkayritys Workland sekä tietenkin Hermannin Pizza, jossa on vuosien varrella toiminut useampi baari tai pizzeria. 1990-luvun alussa toimi Hackzellin ja Topparin kirjan (1991) mukaan herulilaisten kantabaari Kaksi Kaarinaa. Lue lisää Kaksi Kaarinaa -baarista Baarisivustolta.

Ylempi kuva valokuvattu 12.8.2018, alempi 8.5.2018.

Vellamonkatu 10

Vellamonkatu 10 /a>

Vellamonkatu 5

Vuonna 1991 valmistunut Vellamonkatu 5 on Helsingin vankilan henkilökunnan käytössä. Ylempi kuva valokuvattu 5.10.2019, alempi 17.5.2018.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Poikia hiekoitushiekkalaatikon ympärillä Vellamonkatu 3:n kohdalla
Helsinkikuvia.fi: Vellamonkadun kaakkoispää Orioninkadun risteyksen kohdilla
Helsinkikuvia.fi: Näkymä Vellamonkadulta koilliseen Vegankadulle
Helsinkikuvia.fi: Vellamonkatu 5, 7. Vellamonkatu 7 on purettu 1960-luvun taitteessa

Vellamonkatu 5

Eläinlääkärinkatu 7

Eläinlääkärinkatu 7:ssa on vuonna 2014 valmistunut seitsemänkerroksinen talo, As. Oy Helsingin Linnunrata. Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy:n suunnittelemassa ja YIT:n rakentamassa kahden porrashuoneen kiinteistössä on seitsemän kerrosta. Ylimmän kerroksen näköala-asunnoissa on kattoterassit.

Sisäpihan puoli on Tenhonkujalla / Fenixinrinteellä.

Ylempi kuva kuvattu 17.7.2018, alempi kuva 7.10.2018

Eläinlääkärinkatu 7

As oy Helsingin linnunrata sisäpihan puolelta eli Tenhonkujalta / Fenixinrinteeltä

Muurikuja 1

Muurikuja 1:n parvekkeissa on käytettty voimakkaita värejä. Helsingin kaupungin vuokratalo on valmistunut vuonna 2009.  Muurikuja 1:een kuuluu kaksi rakennusta, joiden katuosoitteet ovat Muurikuja 1, Sörnäistenkatu 26 ja Haukilahdenkuja 17.

Kaksi ensimmäistä valokuvattu 29.3.2020, alin 17.5.2018.

Muurikuja 1

Sörnäistenkatu 8

Fenixinrinteen, Fenixinmäen ja Sörnäistenkadun kulmaan jäävässä Sörnäistenkatu 8:n taloissa on isot lasitetut parvekkeet. Vuonna 2014 valmistuneeseen HITAS-yhtiöön As Oy Helsingin Fenixinrinne kuuluu kaksi taloa. A-talon sisäänkäynnin yhteydessä on Tauno Palon ja B-talon sisäänkäynnin yhteydessä Regina Linnanheimon kuva, jotka liittyvät alueen nimistöön.

Ensimmäinen kuva valokuvattu 17.5.2018, kolme seuraavaa 5.10.2019.

Sörnäistenkatu 8

Eläinlääkärinkatu 3

Eläinlääkärinkatu 3:n rakennus kuvattuna kesäkuvassa sisäpihalta eli Eläinlääkärinpuistosta. Talvikuva Eläinlääkärinkadun puolelta. Kesäkuva valokuvattu 17.5.2018, talvikuva 17.2.2018, sisäänkäynnin kuva 21.5.2019.

Entinen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun päärakennuksessa on nykyään asuntoja ja siinä toimii KOy Helsingin Hermanninpuisto. Talossa on 26 asuinhuoneistoa ja liiketila. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu muutti Hermannista Viikkiin vuosina 2004-2006. Rakennuksen on suunnitellut Yrjö Sadeniemi ja se on valmistunut 1937.

Eläinlääkärinkatu 3

Eläinlääkärinkatu 3 talvella

 

Tenhonkujan As. Oy Helsingin Victoria, Diana ja Titania

Vuonna 2011 valmistuneet As. Oy Helsingin Victorian, Dianan ja Titania:n tyylikkäät talot ovat arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n suunnittelemia. Taloissa on käytetty maanläheisiä värejä ja parvekkeet ovat sisäänvedettyjä. Kuvassa näkyy taustalla Kalasataman ensimmäisen 35-kerroksisen asuintalon rakennustyöt toukokuussa 2018.

Valokuvattu 17.5.2018

Sisäpiha As. Oy Helsingin Victoria, Diana ja Titania Tenhonkujalla

Hämeentie 85-89 sekä Hämeentien ja Sturenkadun risteys

Hämeentie 85-89:n talo vie koko korttelin Saarenkadun ja Violankadun välissä. Vuonna 1957 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Korhonen. Kuusikerroksisen talon katutasossa toimii Suomen punainen risti, farkkukorjaamo, kaihdinliike sekä kahvila Cafe Varikko. Talon kohdalla pysähtyvät myös raitiovaunut 6 ja 8.

Hämeentie 85-89 talossa toimii myös päiväkoti Kotikallion päivähoitoryhmä Saarenkatu 2 kohdalla ensimmäisessä kerroksessa.

Ylin kuva valokuvattu 4.3.2018, toinen 16.9.2018 ja kolmas 7.10.2018.

Hämeentie 85-89 sekä Sturenkadun ja Hämeentien risteys

Saarenkatu 2, päiväkoti Kotikallion päiväkotiryhmän piha

Hämeentie 85-89 - pohjakerroksen liikkeet

Margariinitehdas

Valtion vanhan margariinitehtaan rakennus osoitteessa Lautatarhankatu 2 on valmistunut vuonna 1924. Rakennuksen piirsi Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkkitehti Uno Sjöholm. Rakennusten yhteydessä kohoaa korkea tiilipiippu.

Valtion margariinitehdas aloitti alun perin toimintansa Turussa vuonna 1922, mutta tuotanto siirtyi kaksi vuotta myöhemmin Helsinkiin. Margariinitehtaan pääasiakkaita olivat vankilat ja puolustusvoimat. Myöhemmin margariinia myytiin myös yksityiskulutukseen. Suurimmillaan tehtaalla on ollut työntekijöitä vajaat 40 henkilöä.

Margariinitehtaan tuotanto loppui vuonna 1992. Vuonna 1994 rakennus toimi kappelina ja ruumishuoneena Estonia-onnettomuuden uhreille. Se jatkoi onnettomuuden jälkeen samassa käytössä Helsingin seurakuntayhtymälle Malmin hautausmaan remontin ajan.

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti vuonna 2000 tontin ja rakennukset valtiolta. Vuonna Sponda myi sen ECD kiinteistölle. Vuonna 2019 valmistuvassa kohteessa tulee olemaan 31 kotia.

Ensimmäinen kuva valokuvattu 5.10.2019, kaksi seuraavaa 17.5.2018.

Margariinitehdas

Margariinitehdas remontin kourissa 2018

Fenixinrinne

Fenixinrinne kaartaa Tuulensuuntorilta alas kohti Hermanninpuistoa ja Eläinlääkärinkatua. Kadun varrella on useita tyylikkäitä taloja, kuten 2011 valmistunut, punainen, Fenixinrinne 4, jossa toimii Asunto Oy Helsingin Titania. Värikkäässä talo on arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n suunnittelema. Talossa on 38 asuntoa.

Myös Fenixinrinne, kuten monet muutkin Etelä-Hermannin kadut, on nimetty vanhojen helsinkiläisten elokuvateatterien mukaan. Fenixinrinne sijaitsee Teurastamon välittömässä läheisyydessä.

Fenixinrinne

Pyöräilijät Fenixinrinteellä

Näkymä Fenixinrinteelle kehyksen läpi

Lintu ja lamppu Fenixinrinteellä

Ensimmäinen talvikuva valokuvattu 17.2.2018, pyöräilijäkuva 20.8.2016 ja kaksi seuraavaa kuvaa 17.5.2018 ja viimeinen kuva 5.10.2019.

Orioninkatu 8

Pirteän oranssinkeltainen Orioninkatu 8 sijaitsee Vegankadun kulmassa. Talon on suunnitellut Ola Hansson ja se valmistunut vuonna 1956. Pohjakerroksessa toimii Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys.

Valokuvattu 8.5.2018

Orioninkatu 8

Allotrianpuisto

Allotrianpuisto kulkee pitkittäin Hämeentien laidalla. Puistossa kumpuilevalta kalliolta lasketaan talvella mäkeä. Helsingin kaupunki kertoi hoitavansa syksyllä 2015 puistossa kasvavia jalavia. Puisto on saanut nimensä elokuvateatteri Allotriasta, joka on aikoinaan sijainnut osoitteessa Hämeentie 68. Puiston laidalla sijaitsevat mm. Rialtonkuja 6:n ja Allotriankuja 4:n -talot.

Puiston laidalla olevaan säiliöön / astiaan on tagattu teksti ”Olet rohkea!”.

Mahatma Gandhin (1869-1948) patsas pystytettiin Allotrianpuistoon syyskuussa 2019. Patsas on lahja Intian hallitukselta. Pronssipatsas on 185 senttimetriä korkea ja se seisoo suomalaisesta ruskeasta graniitista tehdyn jalustan päällä.

HS 19.9.2019 kertoo: Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar vihki Gandi-patsaan yhdessä Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston ja Helsingin apulaispormestari Pia Pakarisen kanssa Suomen-vierailunsa aikana 20.9.2019. Mahatma Gandhi oli Intian itsenäisyysliikkeen johtaja. Hänet tunnetaan väkivallattoman vastarinnan satyagrahan kehittäjänä.

Ensimmäinen kuva valokuvattu 8.5.2018, säilöastia 7.10.2018, kolmas ja neljäs Gandhi-kuva 5.10.2019 ja viimeinen Gandhi-kuva 28.9.2019.

Allotrianpuisto

Lehtiastia Allotrianpuiston laidalla

Hermannin diakoniatalo

Hermannin diakoniatalon osoitteessa Hämeentie 73 on suunnitellut Matti Hakuri ja se on valmistunut 1966. Helsingin seurakuntayhtymä tarjoaa yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa talossa erityisdiakonian palveluita, kuten ruokailua ja majoitusta asunnottomille, paperittomille, vangeille ja päihteistä kärsiville. Kirkko ja kaupunki kertoi 26.1.2017 hätämajoituksesta Hermannin diakoniatalossa.

Diakoniatalon seinässä oleva XP-monogrammi symboloi kristusta.

Ihmisiä -seinäreliefin on suunnitellut Taisto Kaasinen, joka työskenteli Arabialla. Keraaminen reliefi kuvaa viittä eri kokoista ja ikäistä ihmistä, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni, mikä symboloi seurakunnan yhteyttä ja osallistumista ihmisen eri elämänvaiheisiin.

Diakoniatalon pohjoispuolella sijaitseva Hämeentie 75 Helsingin seurakuntayhtymän omistama asuintalo. Siinä on mm. tukiasuntoja.  Hakurin suunnittelema talo on valmistunut 1963.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Villa Eos, Hermannin apteekki

Talo valokuvattu 8.5.2018, reliefi 7.10.2018, ilmoitustaulut 6.1.2020.

Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73
Hermannin diakoniatalon seinärefieli

Hermanninpuisto

1800-luvulta peräisen oleva Hermanninpuisto koostuu leikkipuistosta, nurmikoista ja oleskelualueista sekä viljelypalsta-alueesta. Villiintynyt puisto kunnostettiin vuonna 2016 ja samalla osittain pilaantunut maa-aines kuorittiin pois. Hermanninpuisto sijoittuu Etelä-Hermannin ja Sörnäisten vankilan kupeeseen. Puistoa rajaa etelässä Eläinlääkärinkatu, idässä ja pohjoisessa Sörnäisten vankilan alue.

Hermannin viljelijöiden puutarha yhteisöviljelmät perustuvat pari kertaa viikossa pidettäviin talkoisiin. Hermannin viljelijät Facebookissa

Valokuvattu 21.5.2019
Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa
Valokuvattu 17.7.2018
Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa
Valokuvattu 17.7.2018
Hermanninpuisto kesällä 2016 remontin aikaan
Valokuvattu 20.8.2016.
Valokuvattu 28.3.2020
Valokuvattu 28.3.2020
Valokuvattu 28.3.2020
Valokuvattu 21.5.2019
Valokuvattu 21.5.2019
Valokuvattu 28.3.2020
Valokuvattu 28.3.2020.
Valokuvattu 28.3.2020.

Vellamonkatu 7-9

Vellamonkatu 7-9 Vellamonkadun ja Vegankadun risteyksessä. Vuonna 1958 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti Esko Suhonen.

Hermannin 1950-luvun rakennusten asunto-osakeyhtiöt ovat usein syntyneet jonkin tietyn ammatti- ja tai työntekijäryhmän keskuudesta. Vellamonkatu 7-9:n syntysanat lausuttiin Helsingin Työväenyhdistyksen talossa 17.11.1957. Vellamonkatu 7-9:n takana oli joukko kirvesmiehiä, jotka olivat jo muutaman vuoden ajan haaveilleet omasta asuntoyhtiöstä. Yhtiön perustava kokous pidettiin 12.5.1958. Alkutilanne oli haastava, sillä tontilla sijaitsevien puutalojen asukkaille oli hankittava asunnot.

Talon rakentaminen kesti 7-8 kuukautta ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan uuteen asuntoon vuoden 1959 alkupäivinä. Tänä aikana ei ehditty kaikille puutalojen asukkaille osoittamaan asuntoa, joten toimintaa piti jatkaa talon valmistumisen jälkeen. Tontilla oli viisi puutaloa, joissa asukkaita noin kolmisenkymmentä. Kaksi puutaloista purettiin ennen rakentamista. Puutalojen asukkaiden sijoittaminen muualle asumaan kesti talon valmistumisen jälkeenkin melkein kaksi vuotta. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin, sillä puutalojen asukkaat saivat kodin, ketään ei häädetty kadulle.

Talon alkuvaiheessa oli asukkaita noin seitsemänkymmentä.

Talossa asui vuosikymmenien (1958–2006) ajan Hermannin ja Vallilan puuhamies, kotiseutuneuvos Klaus Varvikko, jonka johdolla mm. kaadettiin Kyläsaaren piippu eli jätteenpolttolaitos. Samalla talo toimi Hermanni-Vallila seuran tukikohtana. Talon päädyssä on muistolaatta Klaus Varvikosta.

Talon historiasta kertoi 50-vuotisjutussa Hermanni Vallila-seuran lehti 2/2008.

Talossa tehtiin putkiremontti vuonna 2015. Vuonna 2020 talossa tehdään julkisivu-, parveke- ja kattoremonttia.

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Vellamonkatu 5, 7. Vellamonkatu 7 on purettu 1960-luvun taitteessa.

Vellamonkatu 7-9 talvella
Kuvattu 2.11.2016
Vellamonkatu 7-9
Vellamonkatu 7-9 sisäpihalta kuvattuna. Valokuvattu 17.5.2018
Muistolaatta Klaus Varvikko, Vellamonkatu 7
Talon päädyssä on muistolaatta Klaus Varvikosta. Kuvattu 7.10.2018
Talo kuvassa huputettuna julkisivu-, parveke- ja kattoremontin keskellä. Valokuvattu 28.3.2020.
Edessä Violanpuiston kalliota. Taustan huputettu talo Vellamonkatu 7-9. Valokuvattu 28.3.2020.

Vellamonkatu 15

Vellamonkatu 15: Vuonna 1958 valmistuneen talon on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman. Talon pihalta pääsee suoraan Violanpuistoon. Vellamonkadun puolella talon ja ajotien väliin jää kävelytie, joka jatkuu Vellamonkatu ylöspäin. Talossa tehtiin vuonna 2018 parvekkeiden ja julkisivun kunnostus.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Oihonnankatu 4:n pihalta
Helsinkikuvia.fi: Mahdollisesti Oihonnankatua
Helsinkikuvia.fi: Näkymä Vellamonkatua pitkin pohjoiseen

Vellamonkatu 15

Vellamonkatu 15

Kesäkuva kuvattu 12.8.2018, talvikuva kuvattu 5.2.2018

Haukilahdenkuja 13

Vuonna 2010 valmistunut Haukilahdenkuja 13 lasitettuine parvekkeineen sijoittuu Violanpuiston ja vankilan muurin kupeeseen. Talon omistaa työeläkeyhtiö Varma. Talon vieressä oleva vanha punatiilinen savupiippu on suojeltu. Ylin kuva kuvattu 17.2.2018, keskimmäinen 12.8.2018 ja alin 21.5.2019.

Haukilahdenkuja 13 kesällä

Kivipylväät Hämeentien ja Haukilahdentien risteyksessä

Hämeentien ja Haukilahdenkadun risteyksessä olevassa liikenteenjakajassa on kaksi kivipylvästä. Siinä oli aikoinaan kaupungin raja, Sörkän tulli eli Viiden pennin tulli, johon päättyi myös Itäinen viertotie, nykyinen Hämeentie. Tullista sulan kelin aikana ajavien piti aikoinaan suorittaa 4 kopeekan viertotiemaksu. Kuvattu 13.6.2016.

Miltä tässä näytti aiemmin:

Kivipylväät Hämeentien ja Haukilahdentien risteyksessä

Orioninkadun päädyn parkkipaikka

Orioninkadun päädyn puolipyöreällä torilla on parkkipaikka. Kuvassa vasemmalla oleva talo Saarenkatu 6-8 valmistui vuonna 1960 ja sen on suunnitellut arkkitehti Niilo Kokko. Oikeanpuoleinen Saarenkatu 10 on pari vuotta vanhempi ja se valmistui vuonna 1958. Sen on suunnitellut arkkitehti Mauri Karulahti. Valokuvattu 4.3.2018.

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Talvinen näkymä koillisen suuntaan Orioninkadun ja Saarenkadun kulmaan

Orioninkadun päädyn parkkipaikka

Vellamonkatu 3

Vuonna 1906 valmistunut Vellamonkatu 3A on nykyään hyvässä kunnossa. Talon on suunnitellut Juho W. Tikka.  Osin kivinen rakennus edustaa hyvin Hermannin alkuperäistä miljöötä. Vellamonkatu 3C on erillinen pieni, piharakennus, joka on valmistunut jo vuonna 1891. Talot ovat suojelukohteita.

Lähimpänä vankilan porttia sijaitseva talo Vellamonkatu 3 D, E, F oli alun perin leivintupa, jota laajennettiin myöhemmin. 1900-luvun alussa siinä toimi kotileipomoliike. Tulipalo tuhosi talon pahasti 1990-luvun alussa, mutta se korjattiin vuonna 1997. Talo sijaitsee todellisuudessa Mathilda Wreden kujalla. Mathilda Wrede (1864–1928) oli suomenruotsalainen aatelisnainen, joka tunnetaan vähäosaisten ja vankien auttajana ja tukijana.

Toisessa kuvassa näkyy kesällä 2019 Helsingin katukuvaan ilmestyneitä sähköpotkulautoja Vellamonkatu 3:n tuntumassa.

Talvikuvat valokuvattu 17.2.2018, sähköpotkulautakuva 20.7.2019 ja alin kesäkuva 17.5.2018.

Katso myös: Vellamonkatu 3b

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Orioninkatu 1, 3, 5.

Vellamonkatu 3

Vellamonkatu 3, piharakennus

Mathilda Wreden kuja

Vellamonkatu 3 D, E, F

Vellamonkatu 17

Vuonna 1961 valmistunut Vellamonkatu 17:n talo on iso talo Hermannin mittakaavassa. Helsingin kaupungin vuokratalossa on seitsemän kerrosta ja yli 150 asuntoa. Suurin osa asunnoista on pieniä, 36 neliön kokoisia. Talon on suunnitellut arkkitehti Esko Hyvärinen. Yle kertoi vuonna 2017 talossa asuvasta Heikki Mäntymaasta, joka elää talossa ilman sähköä. Alun perin Mäntymaasta kirjoitti Kari Varvikko Hermanni-Vallila seuran lehdessä 1:2017. Suomen Kotiseutuliitto valitsi Varvikon jutun vuoden kotiseutulehtijutuksi.

Kesäkuva valokuvattu 12.8.2018, talvikuva 5.2.2018.

Vellamonkatu 17 kesällä

Vellamonkatu 17

Saarenkatu 15

Kappale vanhaa Hermannia Violanpuiston reunalla: Saarenkatu 15:ssä on vuonna 1910 valmistunut vanha rakennus sekä kolme vuonna 2009 valmistunutta uudisrakennusta. Vanha rakennus on Antero von Bellin suunnittelema ja siinä on käytetty ensimmäisessä kerroksessa tiiltä ja toisessa kerroksessa puuta. Rakennus tunnettiin nimellä Ajurintalo talon 1919 hankkineen Ståhlbergin ajurisuvun mukaan. Nykyään se tunnetaan nimellä Kuskenshus. Rakennus toimi pitkään vuokratalona ja myöhemmin päihdeongelmaisten hoitokotina. Vuosina 2008–2010 vanha rakennus kunnostettiin ja tontille rakennettiin ryhmärakennushankkeena kolme uutta rivitaloa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehdit Marcus Ahlman ja Viivi Snellman.

Ajurintalo vallattiin muutamaksi päiväksi vuonna 2008. Asiasta kertoi Iltalehti.

Ryhmärakennushankkeesta on kertonut mm. Pirkka-lehti 5/2009 (s. 30–31).

Talvikuva kuvattu 17.2.2018, kesäkuva 4.9.2016, alin kuva 25.1.2020.

Saarenkatu 15

Saarenkatu 15