Aihearkisto: hermanni

Margariinitehdas

Valtion vanhan margariinitehtaan rakennus osoitteessa Lautatarhankatu 2 on valmistunut vuonna 1924. Rakennuksen piirsi Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkkitehti Uno Sjöholm. Rakennusten yhteydessä kohoaa korkea tiilipiippu.

Valtion margariinitehdas aloitti alun perin toimintansa Turussa vuonna 1922, mutta tuotanto siirtyi kaksi vuotta myöhemmin Helsinkiin. Margariinitehtaan pääasiakkaita olivat vankilat ja puolustusvoimat. Myöhemmin margariinia myytiin myös yksityiskulutukseen. Suurimmillaan tehtaalla on ollut työntekijöitä vajaat 40 henkilöä.

Margariinitehtaan tuotanto loppui vuonna 1992. Vuonna 1994 rakennus toimi kappelina ja ruumishuoneena Estonia-onnettomuuden uhreille. Se jatkoi onnettomuuden jälkeen samassa käytössä Helsingin seurakuntayhtymälle Malmin hautausmaan remontin ajan.

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti vuonna 2000 tontin ja rakennukset valtiolta. Vuonna Sponda myi sen ECD kiinteistölle. Vuonna 2018 rakennus on remontin kourissa ja kiinteistö muutetaan asuinrakennukseksi. Vuonna 2019 valmistuvassa kohteessa tulee olemaan 31 kotia.

Molemmat kuvat valokuvattu 17.5.2018

Margariinitehdas

Margariinitehdas remontin kourissa 2018

Ristikkokatu 6

Ristikkokatu 6:ssa sijaitsee kaksi kaksikerroksista puutaloa, jotka ovat ilmeisesti valmistuneet vuosina 1905 ja 1916. Ne ovat aikaisemmin toimineet vankilan henkilökunnan asuinkäytössä. Nykyisin Ristikkokatu 6A:ssa toimii Rikosseuraamuslaitos. René Hursti ehdotti Ristikkokadun muuttamista Uuden alun kaduksi valtuustoaloitteessaan 2017, mutta asia ei edennyt.

Kevätkuvat valokuvattu 8.5.2018, talvikuva 17.2.2018

Ristikkokatu 6

Ristikkokatu 6

Ristikkokatu 6

Fenixinrinne

Fenixinrinne kaartaa Tuulensuuntorilta alas kohti Hermanninpuistoa ja Eläinlääkärinkatua. Kadun varrella on useita tyylikkäitä taloja, kuten 2011 valmistunut, punainen, Fenixinrinne 4. Myös Fenixinrinne, kuten monet muutkin Etelä-Hermannin kadut, on nimetty vanhojen helsinkiläisten elokuvateatterien mukaan. Fenixinrinne sijaitsee Teurastamon välittömässä läheisyydessä.

Ensimmäinen talvikuva valokuvattu 17.2.2018, pyöräilijäkuva 20.8.2016 ja kaksi alinta kuvaa 17.5.2018.

Fenixinrinne

Pyöräilijät Fenixinrinteellä

Näkymä Fenixinrinteelle kehyksen läpi

Lintu ja lamppu Fenixinrinteellä

Orioninkatu 8

Pirteän oranssinkeltainen Orioninkatu 8 sijaitsee Vegankadun kulmassa. Talon on suunnitellut Ola Hansson ja se valmistunut vuonna 1956. Pohjakerroksessa toimii Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys.

Valokuvattu 8.5.2018

Orioninkatu 8

Allotrianpuisto

Allotrianpuisto kulkee pitkittäin Hämeentien laidalla. Puistossa kumpuilevalta kalliolta lasketaan talvella mäkeä. Helsingin kaupunki kertoi hoitavansa syksyllä 2015 puistossa kasvavia jalavia. Puisto on saanut nimensä elokuvateatteri Allotriasta, joka on aikoinaan sijainnut osoitteessa Hämeentie 68.

Puiston laidalla olevaan säiliöön / astiaan on tagattu teksti ”Olet rohkea!”.

Ylempi kuva kuvattu 8.5.2018, alempi säilöastia kuvattu 7.10.2018

Allotrianpuisto

Lehtiastia Allotrianpuiston laidalla

Hermannin diakoniatalo

Hermannin diakoniatalon osoitteessa Hämeentie 73 on suunnitellut Matti Hakuri ja se on valmistunut 1966. Helsingin seurakuntayhtymä tarjoaa yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa talossa erityisdiakonian palveluita, kuten ruokailua ja majoitusta asunnottomille, paperittomille, vangeille ja päihteistä kärsiville. Kirkko ja kaupunki kertoi 26.1.2017 hätämajoituksesta Hermannin diakoniatalossa.

Diakoniatalon seinässä oleva XP-monogrammi symboloi kristusta.

Ihmisiä -seinäreliefin on suunnitellut Taisto Kaasinen, joka työskenteli Arabialla. Keraaminen reliefi kuvaa viittä eri kokoista ja ikäistä ihmistä, jotka pitävä toisiaan kädestä kiinni, mikä symboloi seurakunnan yhteyttä ja osallistumista ihmisen eri elämänvaiheisiin.

Diakoniatalon pohjoispuolella sijaitseva Hämeentie 75 Helsingin seurakuntayhtymän omistama asuintalo. Siinä on mm. tukiasuntoja.  Hakurin suunnittelema talo on valmistunut 1963.

Talo valokuvattu 8.5.2018, reliefi 7.10.2018

Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73

Hermannin diakoniatalon seinärefieli

Helminkatu

Kaareva Helminkatu kulkee muutaman sadan metrin matkan Hämeentieltä Violankadulle. Neljäsosaympyrän sisään jää vehreä puistikko. Valokuvattu 4.3.2018

Helminkatu talvella

Helminkatu 4

Neljäsosaympyrän muodostavalla Helminkadulla on muutama pienehkö kerrostalo. Vuonna 1956 rakennetun neljäkerroksisen Helminkatu 4:n talon on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Lindroos. Puistikon vieressä sijaitsevassa talossa on korkea tiilisavupiippu.

Kuvattu 4.3.2018

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Näkymä Helminkadulta

Helminkatu 4

Vellamonkatu 3b

Vellamonkatu 3b kävi läpi mittavan remontin 2010-luvulla. Kari Varvikon kirjoittaman Puutalojen Hermanni -kirjan mukaan talo on alun perin rakentanut kivityömies Kustaa Andersson Joensuu vuonna 1891 ja siitä löytyy nyt neljä nykyaikaista asuntoa.

Katso myös: Vellamonkatu 3

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Poikia hiekoitushiekkalaatikon ympärillä Vellamonkatu 3:n kohdalla

Molemmat kuvat valokuvattu 17.2.2018

Vellamonkatu 3b

Vellamonkadun pyörätie ja Vellamonkatu 3b

Hermanninpuisto

1800-luvulta peräisen oleva Hermanninpuisto koostuu leikkipuistosta, nurmikoista ja oleskelualueista sekä viljelypalsta-alueesta. Villiintynyt puisto kunnostettiin vuonna 2016 ja samalla osittain pilaantunut maa-aines kuorittiin pois. Hermanninpuisto sijoittuu Etelä-Hermannin ja Sörnäisten vankilan kupeeseen. Puistoa rajaa etelässä Eläinlääkärinkatu, idässä ja pohjoisessa Sörnäisten vankilan alue.

Hermannin viljelijöiden puutarha yhteisöviljelmät perustuvat pari kertaa viikossa pidettäviin talkoisiin. Hermannin viljelijät Facebookissa

Kaksi ylintä kuva valokuvattu 17.7.2018, kolmas 20.8.2016, kolme viimeistä 21.5.2019.

Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa

Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa

Hermanninpuisto kesällä 2016 remontin aikaan

Hämeentie 101

Hämeentie 101:n tyylikäs julkisivu on saanut huomiota jopa The Guardian -lehdessä. Hermannin pohjoisimpiin taloihin kuuluva talo on valmistunut vuonna 1953. Ylempi kuva kuvattu 5.11.2016, alempi 7.10.2018

Hämeentie 101 julkisivu Helsinki

Vellamonkatu 7-9

Vellamonkatu 7-9 Vellamonkadun ja Vegankadun risteyksessä. Vuonna 1958 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti Esko Suhonen. Talossa asui vuosikymmenien (1958–2006) ajan Hermannin ja Vallilan puuhamies, kotiseutuneuvos Klaus Varvikko, jonka johdolla mm. kaadettiin Kyläsaaren piippu eli jätteenpolttolaitos. Samalla talo toimi Hermanni-Vallila seuran tukikohtana. Talon päädyssä on muistolaatta Klaus Varvikosta.

Talvikuva valokuvattu 2.11.2016, kesäkuva 17.5.2018, muistolaatta 7.10.2018.

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Vellamonkatu 5, 7. Vellamonkatu 7 on purettu 1960-luvun taitteessa.

Vellamonkatu 7-9 talvella

Vellamonkatu 7-9

Muistolaatta Klaus Varvikko, Vellamonkatu 7

Vellamonkatu 15

Vellamonkatu 15: Vuonna 1958 valmistuneen talon on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman. Talon pihalta pääsee suoraan Violanpuistoon. Vellamonkadun puolella talon ja ajotien väliin jää pyörä- ja kävelytie, joka jatkuu Vellamonkatu ylöspäin. Talossa tehtiin vuonna 2018 parvekkeiden ja julkisivun kunnostus.

Kesäkuva kuvattu 12.8.2018, talvikuva kuvattu 5.2.2018

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Oihonnankatu 4:n pihalta

Vellamonkatu 15

Vellamonkatu 15

Haukilahdenkuja 13

Vuonna 2010 valmistunut Haukilahdenkuja 13 lasitettuine parvekkeineen sijoittuu Violanpuiston ja vankilan muurin kupeeseen. Talon omistaa työeläkeyhtiö Varma. Talon vieressä oleva vanha punatiilinen savupiippu on suojeltu. Ylempi kuva kuvattu 17.2.2018, alempi 12.8.2018.

Haukilahdenkuja 13 kesällä

Kivipylväät Hämeentien ja Haukilahdentien risteyksessä

Hämeentien ja Haukilahdenkadun risteyksessä olevassa liikenteenjakajassa on kaksi kivipylvästä. Siinä oli aikoinaan kaupungin raja, Sörkän tulli eli Viiden pennin tulli, johon päättyi myös Itäinen viertotie, nykyinen Hämeentie. Tullista sulan kelin aikana ajavien piti aikoinaan suorittaa 4 kopeekan viertotiemaksu. Kuvattu 13.6.2016.

Miltä tässä näytti aiemmin:

Kivipylväät Hämeentien ja Haukilahdentien risteyksessä

Orioninkadun päädyn parkkipaikka

Orioninkadun päädyn puolipyöreällä torilla on parkkipaikka. Kuvassa vasemmalla oleva talo Saarenkatu 6-8 valmistui vuonna 1960 ja sen on suunnitellut arkkitehti Niilo Kokko. Oikeanpuoleinen Saarenkatu 10 on pari vuotta vanhempi ja se valmistui vuonna 1958. Sen on suunnitellut arkkitehti Mauri Karulahti. Valokuvattu 4.3.2018.

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Talvinen näkymä koillisen suuntaan Orioninkadun ja Saarenkadun kulmaan

Orioninkadun päädyn parkkipaikka

Sörnäisten vankila

Helsingin vankila eli Sörkkä valmistui vuonna 1881, jolloin se oli sivussa kaupungin keskustasta, mutta nykyään osa kantakaupunkia. Alun perin Sörnäisten vankilan suunnittelivat arkkitehdit A.H. Dalström ja L.I. Lindqvist. Väljästi rakennetun tontti on 100 000 neliömetrin kokoinen. Vankilassa on noin 250 vankipaikkaa. Kehämuurin ulkopuolinen vankilan rakennuskanta koostuu pääasiassa puisista ja kivisistä henkilökunnan asuinrakennuksista.

Kaksi ensimmäistä valokuvattu 17.2.2018, alin kuva valokuvattu 17.5.2018.

Sörnäisten vankilan portti

Sörnäisten vankila

Vellamonkatu 3

Vuonna 1906 valmistunut Vellamonkatu 3AB on nykyään hyvässä kunnossa. Talon on suunnitellut Juho W. Tikka.  Osin kivinen rakennus edustaa hyvin Hermannin alkuperäistä miljöötä. Vellamonkatu 3C on erillinen pieni, piharakennus, joka on valmistunut jo vuonna 1891. Talot ovat suojelukohteita.

Lähimpänä vankilan porttia sijaitseva talo Vellamonkatu 3 D, E, F oli alun perin leivintupa, jota laajennettiin myöhemmin. 1900-luvun alussa siinä toimi kotileipomoliike. Tulipalo tuhosi talon pahasti 1990-luvun alussa, mutta se korjattiin vuonna 1997. Talo sijaitsee todellisuudessa Mathilda Wreden kujalla. Mathilda Wrede (1864–1928) oli suomenruotsalainen aatelisnainen, joka tunnetaan vähäosaisten ja vankien auttajana ja tukijana.

Talvikuvat valokuvattu 17.2.2018, kesäkuva 17.5.2018.

Katso myös: Vellamonkatu 3b

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Orioninkatu 1, 3, 5.

Vellamonkatu 3

Vellamonkatu 3, piharakennus

Mathilda Wreden kuja

Vellamonkatu 3 D, E, F

Vellamonkatu 17

Vuonna 1961 valmistunut Vellamonkatu 17:n talo on iso talo Hermannin mittakaavassa. Helsingin kaupungin vuokratalossa on seitsemän kerrosta ja yli 150 asuntoa. Suurin osa asunnoista on pieniä, 36 neliön kokoisia. Talon on suunnitellut arkkitehti Esko Hyvärinen. Yle kertoi vuonna 2017 talossa asuvasta Heikki Mäntymaasta, joka elää talossa ilman sähköä. Alun perin Mäntymaasta kirjoitti Kari Varvikko Hermanni-Vallila seuran lehdessä 1:2017. Suomen Kotiseutuliitto valitsi Varvikon jutun vuoden kotiseutulehtijutuksi.

Kesäkuva valokuvattu 12.8.2018, talvikuva 5.2.2018.

Vellamonkatu 17 kesällä

Vellamonkatu 17

Päiväkoti Louhi

Päiväkoti Louhin vanha rakennus Sörnäistenkadulla on Sörnäisten vankilan vanha sikala, josta myös pihalla olevat kivipossut muistuttavat. Kuvattu 17.2.2018

Päiväkoti Louhi

Saarenkatu 15

Kappale vanhaa Hermannia Violanpuiston reunalla: Saarenkatu 15:ssä on vuonna 1910 valmistunut vanha rakennus sekä kolme vuonna 2009 valmistunutta uudisrakennusta. Vanha rakennus on Antero von Bellin suunnittelema ja siinä on käytetty ensimmäisessä kerroksessa tiiltä ja toisessa kerroksessa puuta. Rakennus tunnettiin nimellä Ajurintalo talon 1919 hankkineen Ståhlbergin ajurisuvun mukaan. Nykyään se tunnetaan nimellä Kuskenshus. Rakennus toimi pitkään vuokratalona ja myöhemmin päihdeongelmaisten hoitokotina. Vuosina 2008–2010 vanha rakennus kunnostettiin ja tontille rakennettiin ryhmärakennushankkeena kolme uutta rivitaloa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehdit Marcus Ahlman ja Viivi Snellman.

Ajurintalo vallattiin muutamaksi päiväksi vuonna 2008. Asiasta kertoi Iltalehti.

Ryhmärakennushankkeesta on kertonut mm. Pirkka-lehti 5/2009 (s. 30–31).

Talvikuva kuvattu 17.2.2018, kesäkuva 4.9.2016

Saarenkatu 15

Saarenkatu 15