Hermannin kaupunginosa

Hermanni (ruots. Hermanstad) on Helsingin 21. kaupunginosa Helsingin koillisessa kantakaupungissa Hämeentien itäpuolella. Hermanni kuuluu Vallilan peruspiiriin. Hermanni jakautuu edelleen Hermanninmäkeen, Kyläsaareen ja Hermanninrantaan, josta vain kapea kaistale alueen pohjoisosasta kuuluu Hermannin kaupunginosaan. Valtaosa Hermanninrannasta kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan.

Myös Tukkutori ja Teurastamo kuuluvat Hermanniin.

Hermannissa asuu noin 6000 ihmistä, joista suurin osa tällä hetkellä Hermanninmäellä. Keskellä Hermannia sijaitsee 1880-luvulla rakennettu Sörnäisten vankila, joka vie suuren osan Hermannin pinta-alasta.

Hermannissa on myös pienteollisuutta erityisesti Kyläsaaressa ja Tukkutorilla, mutta myös Hermannin luoteisosassa Haukilahdenkadun, Vellamonkadun ja Hämeentien rinnakkaiskadun varrella.

Hermannin kaupunginosa Helsingin aluejaossa. Kuvakaappaus kartta.hel.fi -sivulta 15.10.2020.

Hermannin postinumeroita ovat Hermanninmäellä 00550 (myös Vallilaa ja Arabianrantaa) ja Etelä-Hermannissa ja Kyläsaaressa 00580 (myös Verkkosaari/Kalasatama).

Hermanni oli 1900-luvun alussa ”puutaloviidakko”

Hermanni on nimetty Herman Standertskjöld-Nordenstamin mukaan. Hän oli vapaaherra ja Kumpulan kartanon omistaja 1880-luvulla. Standertsköjld erotti Kartanon maista nykyisen Hermanninmäen alueen ja alkoi vuokrata sieltä asuntotontteja, minkä seurauksena Hermanni rakentui tiiviiksi puutaloalueeksi.

Hermannin hökkeliviidakko oli Helsingin tiheimmin asuttua seutua, joka oli rakennettu ilman suurempia suunnitelmia. Viisihenkisellä perheellä ei ollut välttämättä edes yhtä huonetta kokonaan omassa käytössään. Puutaloissa asui muutama perhe, joilla oli kullakin käytössä hellahuone. Taloissa ei ollut viemäröintiä, vaan huusi ja vesipostit sijaitsijat pihalla. Pihojen tunkiot elättivät paljon sikoja. Vesijohtojen ja viemäreiden puuttuessa kulkutaudit ja lapsikuolleisuus oli tavallista.

Puinen Hermanni oli pahamaineista aluetta ja myös siveyspoliisin tarkkailussa, sillä esikaupunkiin majoittui myös seksityöläisiä.

Vuonna 1893 Helsingin kaupunki osti Kumpulan kartanon alueet, joihin kuului myös Hermanni. Hermanni liitettiin Helsinkiin 1906.

Vuonna 1906 valmistunut Vellamonkatu 3A edustaa hyvin Hermannin vanhaa miljöötä.

Lindelöfin konetehdas

Hermannin suurin teollisuuslaitos oli vuonna 1889 rakennettu Lindelöfin konetehdas, joka osakeyhtiöksi muututtuaan käytti nimeä Tehdasosakeyhtiö Ilmarinen. Tehtaan perusti filosofian maisteri Leonard Lindelöf ja siellä valmistettiin mm. punnuksia ja vaakoja.

Saaren-, Oihonnan-, Violan- ja Orioninkadun rajoittamalle alueelle kohosi 1889-1892 kokonainen tehdasyhdyskunta, joka sai nimekseen Toimela – samanniminen raittiusseura perustettiin Hermanniin myöhemmin. Tehtaalla oli vajaat sata työntekijää. Tehtaalla oli aluksi käytössään kokonainen kortteli.

Vuonna 1895 tulipalo tuhosi tehtaan lukuun ottamatta kivirakenteista valimoa. Toimintaa jatkettiin pienimuotoisemmin, kunnes yhtiö teki konkurssin. Myöhemmin tontilla toimi Suomen rautasänkytehtaat Oy ja G. J. Sundbergin kalasäilyketehdas aina vuoteen 1950 saakka.

Tehdasalue sijaitsi Saaren-, Oihonnan-, Violan- ja Orioninkadun rajoittamalla alueella, kartassa numero 9.
Entinen valimorakennus. Kuva: Pörssitieto.fi

Puutaloalueesta kivitalovaltaiseksi alueeksi 50-luvulla

Alueelle tehtiin asemakaava vuonna 1941, jossa alue muutettiin kerrostaloalueeksi. Puutalot purettiin pääosin 1950-luvulla ja niiden tilalle rakennettiin kivitaloja. Puutaloista on jäljellä vain muutama. 1950-luvulla rakennettu alue on tyypillinen esimerkki 50-luvun aluerakentamisesta. Pääosin rapattujen rakennusten välissä näkyy monissa kohtaa maaston muodot ja paljaat kalliot. Kun ns. kivi-Hermanni rakennettiin, periaatteena oli, että alueelle tyypillinen vihreys säilytettiin.

1950-luvun ja 1960-luvun alun taloista useamman on suunnitellut arkkitehti Else Aropaltio, jonka suunnittelemille rakennuksille oli leimallista vankka estetiikan taju. Aropaltion suunnittelemat talot sijaitsevat Helminkadulla, Orioninkadulla ja Hämeentiellä. Ylivoimaisesti eniten Aropaltion suunnittelemia taloja on Lauttasaaressa.

Vuonna 1957:ssä valmistunut Vellamonkatu 12-14:ssa sai kauniinkeltaisen julkisivun vuonna 2018.

Moderni Etelä-Hermanni rakentui Eläinlääkiksen maille

2000-luvun alussa hyväksyttiin Etelä-Hermannin asemakaava ja entisen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun maille rakennettiin uusi kerrostaloalue yli 2000 asukkaalle. Vanhempaa Hermannia tiiviimpi alue on rakennettu vuosina 2005-2015. Alueen avajaisia vietettiin vuonna 2012. Monet alueen kaduista ovat saaneet nimensä entisten elokuvateattereiden mukaan: Allotria, Rialto, Tuulensuu, Plaza, Fenix ja Tenho.

Sisäpiha As. Oy Helsingin Victoria, Diana ja Titania Tenhonkujalla
Vuonna 2011 valmistuneet As. Oy Helsingin Victoria, Diana ja Titania Etelä-Hermanissa

Tulevaisuudessa Kyläsaareen ja Hermanninrantaan rakennetaan asuintaloja.

Hyvät yhteydet naapurikaupunginosiin ja pidemmällekin

Palveluita Hermannista ei löydy erityisen paljon, mutta joitakin sentään: Lidl ja Alko Tukkutorilla, muutama ravintola ja pizzeria, pari baaria, antikvariaatti, sportti- ja työkaludivari, pari parturi-kampaamoa, pesula, autokorjaamo, kuntoliikuntajärjestö, yleinen sauna sekä pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus.

Lähialueilta Vallilasta, Arabiasta, Kalliosta ja Kalasatamasta palveluita löytyy kuitenkin reilusti. Osalla asukkaista on lyhyt matka Arabian kauppakeskukseen, osalla Vallilan ja Kurvin suuntaan, osalla taas Kalasataman Rediin. Lähimmät kirjastot sijaitsevat Vallilassa Päijänteentiellä sekä kauppakeskus Redissä.

Hermannissa sijaitseva Tukkutorin alue pitää sisällään tukkukauppojen keskittymän ja Teurastamon alueen, jossa on lukuisia ravintoloita ja vapaata kaupunkitilaa.

Teurastamon portti kesällä 2020

Hermannin joukkoliikenneyhteksiin kuuluvat Hämeentien raitiovaunut (6,8) ja bussit sekä Hermannin rantatietä pitkin kulkevat bussit. Sörnäisten ja Kalasataman metroasemalle on myös osalla asukkaista lyhyt matka.

Paavalinkirkon bussipysäkki pohjoiseen päin

Hermannin naapurikaupunginosia ovat Vallila, Toukola, Arabianranta, Sörnäinen ja Kalasatama.

Kuuluisia hermannilaisia

Hermannissa asuvat (tai ovat asuneet) seuraavat julkisuudestakin tutut henkilöt

  • Leo Friman (Freeman), muusikko
  • Tumppi Varonen eli Tuomo Valokainen, muusikko ja entinen kaupunginvaltuutettu
  • Julia Thurén, toimittaja ja tietokirjailija
  • Eeva Vekki, koomikko ja käsikirjoittaja
  • Stig eli Pasi Siitonen, muusikko.

Maitohappobakteeri on nimetty Hermannin mukaan

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijat nimesivät vuonna 2004 löytämänsä maitohappobakteerilajin Hermannin mukaan. Enterococcus hermanniensis on kunnianosoitus tiedekunnan vanhalle Hermannin-kampukselle, jolta tiedekunta muutti Viikkiin vuosina 2004-2006. Enterococcus tarkoittaa enterokokkia, joka on suku grampositiivisia ketjukokkibakteereja. Nimen jälkimmäinen osa tarkoittaa ”hermannilainen”.

Vastaa

Kommentoi tai täydennä kuvia tai tietoja.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *