Hermannin diakoniatalo

Hermannin diakoniatalon osoitteessa Hämeentie 73 on suunnitellut Matti Hakuri ja se on valmistunut 1966. Helsingin seurakuntayhtymä tarjoaa yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa talossa erityisdiakonian palveluita, kuten ruokailua ja majoitusta asunnottomille, paperittomille, vangeille ja päihteistä kärsiville. Sunnuntaisin diakoniatalossa järjestetään Pullakirkko. Nimi viittaa Café Ekbergin tarjoamaan lahjoituspullaan. Kirkko ja kaupunki kertoi 26.1.2017 hätämajoituksesta Hermannin diakoniatalossa.

Diakoniatalon seinässä oleva XP-monogrammi symboloi kristusta.

Ihmisiä -seinäreliefin on suunnitellut Taisto Kaasinen, joka työskenteli Arabialla. Keraaminen reliefi kuvaa viittä eri kokoista ja ikäistä ihmistä, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni, mikä symboloi seurakunnan yhteyttä ja osallistumista ihmisen eri elämänvaiheisiin.

Diakoniatalon pohjoispuolella sijaitseva Hämeentie 75 Helsingin seurakuntayhtymän omistama asuintalo. Siinä on mm. tukiasuntoja.  Hakurin suunnittelema talo on valmistunut 1963.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Villa Eos, Hermannin apteekki
Helsinkikuvia.fi: Hämeentie 71, Hermannin romukaupan talo Hämeentien ja Vegankadun kulmassa
Albumitauki.fi: Hermannin apteekki keväällä 1961
Albumitauki.fi: Hermannin seurakuntatalo

Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73
Valokuvattu 8.5.2018
Hermannin diakoniatalon seinärefieli
Valokuvattu 7.10.2018
Valokuvattu 6.1.2020
Valokuvattu 6.1.2020

Vellamonkatu 3b

Vellamonkatu 3b kävi läpi mittavan remontin 2010-luvulla. Kari Varvikon kirjoittaman Puutalojen Hermanni -kirjan mukaan talo on alun perin rakentanut kivityömies Kustaa Andersson Joensuu vuonna 1891 ja siitä löytyy nyt neljä nykyaikaista asuntoa.

Katso myös: Vellamonkatu 3

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Poikia hiekoitushiekkalaatikon ympärillä Vellamonkatu 3:n kohdalla
Albumitauki.fi: Kuva 1

Vellamonkatu 3b
Valokuvattu 17.2.2018
Vellamonkadun pyörätie ja Vellamonkatu 3b
Valokuvattu 17.2.2018
Valokuvattu 17.2.2018
Piha valokuvattu 16.10.2020
Piha valokuvattu 16.10.2020
Raperperia kuivumassa. Valokuvattu 30.6.2020

Hermanninpuisto

1800-luvulta peräisin oleva Hermanninpuisto koostuu leikkipuistosta, nurmikoista ja oleskelualueista sekä yhteisöviljelmäpuutarhasta. Villiintynyt puisto kunnostettiin vuonna 2016 ja samalla osittain pilaantunut maa-aines kuorittiin pois. Hermanninpuisto sijoittuu Etelä-Hermannin ja Sörnäisten vankilan kupeeseen. Puistoa rajaa etelässä Eläinlääkärinkatu, idässä ja pohjoisessa Sörnäisten vankilan alue.

Hermannin viljelijöiden puutarha yhteisöviljelmät perustuvat pari kertaa viikossa pidettäviin talkoisiin. Hermannin viljelijät Facebookissa

Pulkkailijoita Hermanninpuistossa 9.1.2021
Valokuvattu 21.5.2019
Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa
Valokuvattu 17.7.2018
Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa
Valokuvattu 17.7.2018
Hermanninpuisto kesällä 2016 remontin aikaan
Valokuvattu 20.8.2016.
Valokuvattu 28.3.2020
Valokuvattu 28.3.2020
Valokuvattu 28.3.2020
Valokuvattu 21.5.2019
Valokuvattu 21.5.2019
Valokuvattu 28.3.2020
Valokuvattu 28.3.2020.
Valokuvattu 28.3.2020.
Avoimet ovet Hermannin puutarhalla -juliste valokuvattu 28.6.2020
Avoimet puutarhat -tapahtuma Hermannin yhteisöviljelmällä. Valokuvattu 4.7.2021
Vankikarkurin kasvisravintola -tapahtuman mainos roskapytyssä. Valokuvattu 21.8.2021
Valokuvattu 16.10.2020
Valokuvattu 16.10.2020
Valokuvattu 13.10.2020
Mehiläishotelli valokuvattu 16.10.2020

Vellamonkatu 7-9

Vellamonkatu 7-9 Vellamonkadun ja Vegankadun risteyksessä. Vuonna 1958 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti Esko Suhonen. Rapatussa kivitalossa on kaksi rappua ja neljä kerrosta.

Hermannin 1950-luvun rakennusten asunto-osakeyhtiöt ovat usein syntyneet jonkin tietyn ammatti- ja tai työntekijäryhmän keskuudesta. Vellamonkatu 7-9:n syntysanat lausuttiin Helsingin Työväenyhdistyksen talossa 17.11.1957. Vellamonkatu 7-9:n takana oli joukko kirvesmiehiä, jotka olivat jo muutaman vuoden ajan haaveilleet omasta asuntoyhtiöstä. Yhtiön perustava kokous pidettiin 12.5.1958. Alkutilanne oli haastava, sillä tontilla sijaitsevien puutalojen asukkaille oli hankittava asunnot.

Talon rakentaminen kesti 7-8 kuukautta ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan uuteen asuntoon vuoden 1959 alkupäivinä. Tänä aikana ei ehditty kaikille puutalojen asukkaille osoittamaan asuntoa, joten toimintaa piti jatkaa talon valmistumisen jälkeen. Tontilla oli viisi puutaloa, joissa asukkaita noin kolmisenkymmentä. Kaksi puutaloista purettiin ennen rakentamista. Puutalojen asukkaiden sijoittaminen muualle asumaan kesti talon valmistumisen jälkeenkin melkein kaksi vuotta. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin, sillä puutalojen asukkaat saivat kodin, ketään ei häädetty kadulle.

Talon alkuvaiheessa oli asukkaita noin seitsemänkymmentä.

Talossa asui vuosikymmenien (1959–2006) ajan Hermannin ja Vallilan puuhamies, kotiseutuneuvos Klaus Varvikko (1916-2006), jonka johdolla mm. kaadettiin Kyläsaaren piippu eli jätteenpolttolaitos. Samalla talo toimi Hermanni-Vallila seuran tukikohtana. Talon päädyssä on muistolaatta Klaus Varvikosta.Varvikon perhe eli Klaus, Esteri ja Kari Varvikko muuttivat Vellamonkadulle Töölöstä vuonna 1959. Klausin ja Esterin poika, toimittaja ja kirjailija Kari Varvikko asui talossa vielä vanhempiensa kuoltua vuosina 2016-2020. Kari Varvikko menehtyi vuonna 2020. Helsingin Sanomat julkaisi Kari Varvikon muistokirjoituksen 14.8.2020.

Kari Varvikko (1944-2020) kertoi muistelmakirjassaaan Kääpiöitä ja jättiläisiä (2014), miten heidän luonaan Vellamonkadulla asui myös Suomen pienin mies, taiteilija ”Pikku-Kalle” Hyden (116 cm). Hyden asui Varvikoilla yhteensä yli 30 vuotta. Klaus Varvikko ja Kalle Hyden perustivat yhdessä Suomeen Kääpiökasvuisten Invalidien Liiton. Perustava kokous pidettiin 1959 Varvikoilla Vellamonkadulla. Hyden valittiin puheenjohtajaksi. Varvikko kirjoittaa myös, miten Suomen ja Euroopan suurin mies, kaksi ja puolimetrinen Väinö Myllyrinne tapasi Pikku-Kalle Hydenin ja joukon muita lyhytkasvuisia Vellamonkadulla.

Talon historiasta kertoi 50-vuotisjutussa Hermanni Vallila-seuran lehti 2/2008 otsikolla Kirvesmiehet rakensivat itselleen oman talon.

Taloyhtiö vietti 60-vuotisjuhlia syksyllä 2018. Kallio-lehti 16/2018 kirjoitti aiheesta jutun otsikolla Yhteisöllisyyttä Hermannissa.

Talo näkyy vuonna 1978 kuvatussa videopätkässä Rouva Laaksosen työmatka (Yle Areena), jossa talo ja sen asukkaat Aino ja Jorma Laaksonen esiintyvät heti videon alussa.

Talossa tehtiin putkiremontti vuonna 2015. Vuonna 2020 talossa tehtiin julkisivu-, parveke- ja kattoremontti, joka kesti yhdeksän kuukautta. Remontissa purettiin myös talon alapäädyssä ollut piippu.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Vellamonkatu 5, 7. Vellamonkatu 7 on purettu 1960-luvun taitteessa.
Helsinkikuvia.fi: Vellamonkatu
Helsinkikuvia.fi: Vellamonkatua pohjoiseen päin
Helsinkikuvia.fi: Vellamonkatu 7 – Vegankatu 10

Valokuvattu 1.11.2020
Vellamonkatu 7-9 talvella
Kuvattu 2.11.2016
Vellamonkatu 7-9
Vellamonkatu 7-9 sisäpihalta kuvattuna. Valokuvattu 17.5.2018
Muistolaatta Klaus Varvikko, Vellamonkatu 7
Talon päädyssä on muistolaatta Klaus Varvikosta. Kuvattu 7.10.2018
Talo kuvassa huputettuna julkisivu-, parveke- ja kattoremontin keskellä. Valokuvattu 28.3.2020.
Edessä Violanpuiston kalliota. Taustan huputettu talo Vellamonkatu 7-9. Valokuvattu 28.3.2020.
Sisäpihan puolta julkisivu- ja parvekeremontin loppuvaiheessa. Kuvassa näkyy vielä rakennusurakoitsijan rakennustelineitä ja työmaakontteja. Valokuvattu 12.10.2020.
Vanha Volkswagen Polo Vegankadulla talon vieressä. Valokuvattu 22.9.2021

Vellamonkatu 15

Vellamonkatu 15: Vuonna 1958 valmistuneen talon on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman. Talon pihalta pääsee suoraan Violanpuistoon. Vellamonkadun puolella talon ja ajotien väliin jää kävelytie, joka jatkuu Vellamonkatua ylöspäin. Talossa tehtiin vuonna 2018 parvekkeiden ja julkisivun kunnostus.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Oihonnankatu 4:n pihalta
Helsinkikuvia.fi: Mahdollisesti Oihonnankatua
Helsinkikuvia.fi: Näkymä Vellamonkatua pitkin pohjoiseen
Helsinkikuvia.fi: Näkymä Vellamonkatua pitkin pohjoiseen

Vellamonkatu 15
Kuvattu 12.8.2018
Vellamonkatu 15
Valokuvattu 5.2.2018
Mustarastas Vellamonkatu 15:n sisäpihalla valokuvattu 6.6.2020
Valokuvattu 12.10.2020.

Haukilahdenkuja 13

Vuonna 2010 valmistunut Haukilahdenkuja 13 lasitettuine parvekkeineen sijoittuu Violanpuiston ja vankilan muurin kupeeseen. Talon omistaa työeläkeyhtiö Varma. Talon vieressä oleva vanha punatiilinen savupiippu on suojeltu.

Valokuvattu 15.1.2021
Valokuvattu 17.2.2018.
Haukilahdenkuja 13 kesällä
Valokuvattu 12.8.2018.
Valokuvattu 21.5.2019.
Valokuvattu 1.11.2020
Hiekkasiilo Haukilhandekuja 15: pihalla. Taustalla näkyy Kyläsaaren kierrätyskeskus, vasemmalla Haukilahdenkuja 13. Valokuvattu 28.3.2020.

Kivipylväät Hämeentien ja Haukilahdentien risteyksessä

Hämeentien ja Haukilahdenkadun risteyksessä olevassa liikenteenjakajassa on kaksi kivipylvästä. Siinä oli aikoinaan kaupungin raja, Sörkän tulli eli Viiden pennin tulli, johon päättyi myös Itäinen viertotie, nykyinen Hämeentie. Tullista sulan kelin aikana ajavien piti aikoinaan suorittaa 4 kopeekan viertotiemaksu.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Hämeentien ja Haukilahdenkadun risteys vuonna 1999
Helsinkikuvia.fi: Kaupungin tulliportti Itäisellä Viertotiellä

Kivipylväät Hämeentien ja Haukilahdentien risteyksessä
Valokuvattu 13.6.2016

Orioninkadun päädyn parkkipaikka

Orioninkadun päädyn puolipyöreällä torilla on parkkipaikka.

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Talvinen näkymä koillisen suuntaan Orioninkadun ja Saarenkadun kulmaan

Orioninkadun päädyn parkkipaikka
Kuvassa vasemmalla oleva talo Saarenkatu 6-8 valmistui vuonna 1960 ja sen on suunnitellut arkkitehti Niilo Kokko. Oikeanpuoleinen Saarenkatu 10 on pari vuotta vanhempi ja se valmistui vuonna 1958. Sen on suunnitellut arkkitehti Mauri Karulahti. Valokuvattu 4.3.2018.
Parkkipaikka valokuvattu 8.8.2021. Kuvassa näkyy oikealla Orioninkatu 18-20 ja vasemmalla Orioninkatu 14-16. Taivaalla näkyy kaksi kuumailmapalloa.

Vellamonkatu 3

Vuonna 1906 valmistunut Vellamonkatu 3A on nykyään hyvässä kunnossa. Talon on suunnitellut Juho W. Tikka.  Osin kivinen rakennus edustaa hyvin Hermannin alkuperäistä miljöötä. Vellamonkatu 3C on erillinen pieni, piharakennus, joka on valmistunut jo vuonna 1891. Talot ovat suojelukohteita.

Lähimpänä vankilan porttia sijaitseva talo vaalea talo Vellamonkatu 3 D, E, F sijaitsee todellisuudessa Mathild Wreden kujalla. Mathilda Wrede (1864–1928) oli suomenruotsalainen aatelisnainen, joka tunnetaan vähäosaisten ja vankien auttajana ja tukijana.

Vaalean talon vieressä / yhteydessä toimi aikaisemmin leipomo, mutta tulipalo tuhosi sen pahasti 1990-luvun alussa.

Varsinkin vaalea ja pienempi talo näkyy vuonna 1978 kuvatussa videopätkässä Arvi Lind esittelee Vallilan ja Hermannin kaupunginosat, joka löytyy Yle Areenasta (kohdassa 00:27-00:30).

Katso myös: Vellamonkatu 3b

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Orioninkatu 1, asuinrakennus
Albumitauki.fi: Kuva 1, Kuva 2, Kuva 3, Kuva 4, Kuva 5, Kuva 6, Kuva 7, Kuva 8, Kuva 9

Valokuvattu 1.11.2020
Valokuvattu 1.11.2020
Valokuvattu 10.2.2018
Vellamonkatu 3
Valokuvattu 17.2.2018
Kesällä 2019 Helsingin katukuvaan ilmestyneitä sähköpotkulautoja Vellamonkatu 3:n tuntumassa. Valokuvattu 20.7.2019
Vellamonkatu 3, piharakennus
Valokuvattu 17.2.2018
Mathilda Wreden kuja
Valokuvattu 17.2.2018
Vellamonkatu 3 D, E, F
Valokuvattu 17.5.2018
Valokuvattu 6.6.2020
Punatiilinen piharakennus valokuvattu 16.10.2020
Valokuvattu 6.6.2020

Vellamonkatu 17

Vuonna 1961 valmistunut Vellamonkatu 17:n talo on iso talo Hermannin mittakaavassa. Helsingin kaupungin vuokratalossa on seitsemän kerrosta ja yli 150 asuntoa. Suurin osa asunnoista on pieniä, 36 neliön kokoisia. Talon on suunnitellut arkkitehti Esko Hyvärinen. Yle kertoi vuonna 2017 talossa asuvasta Heikki Mäntymaasta, joka elää talossa ilman sähköä. Alun perin Mäntymaasta kirjoitti Kari Varvikko Hermanni-Vallila seuran lehdessä 1:2017. Suomen Kotiseutuliitto valitsi Varvikon jutun vuoden kotiseutulehtijutuksi.

Vellamonkatu 17 kesällä
Valokuvattu 12.8.2018
Vellamonkatu 17
Valokuvattu 5.2.2018

Saarenkatu 15

Kappale vanhaa Hermannia Violanpuiston reunalla: Saarenkatu 15:ssä on vuonna 1910 valmistunut vanha rakennus sekä kolme vuonna 2009 valmistunutta uudisrakennusta. Vanha rakennus on Antero von Bellin suunnittelema ja siinä on käytetty ensimmäisessä kerroksessa tiiltä ja toisessa kerroksessa puuta. Rakennus tunnettiin nimellä Ajurintalo talon 1919 hankkineen Ståhlbergin ajurisuvun mukaan. Rakennus toimi pitkään vuokratalona ja myöhemmin päihdeongelmaisten hoitokotina.

Vuosina 2008–2010 vanha rakennus kunnostettiin ja tontille rakennettiin ryhmärakennushankkeena kolme uutta rivitaloa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehdit Marcus Ahlman ja Viivi Snellman. Nykyisen asunto-osakeyhtiön nimi on Kuskenshus.

Ajurintalo vallattiin muutamaksi päiväksi vuonna 2008. Asiasta kertoi Iltalehti.

Ryhmärakennushankkeesta on kertonut mm. Pirkka-lehti 5/2009 (s. 30–31).

Tammikuussa 2021 Helsinkiin satoi kymmeniä senttejä lunta. Saarenkatu 15:n eteen tehty veistos Naapurini Totoro ilahdutti naapurustoa ja ohikulkijoita. Totoron veistivät Jenna Kunnas ja Asta Myllys. Veistos voitti HS:n lumiveistoskilpailun yli tuhannella äänellä, kun kaikkiaan ääniä annettiin 4000. Teoksen veistämisessä käytettiin apuna lusikkaa, puukkoa ja tapetointilastaa. Lue tarkemmin HS:n jutusta 21.1.2021.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Saarenkatu 17, Ajurintalo
Helsinkikuvia.fi: Saarenkatu, itäpää Oihonnankadun kulmasta
Albumitauki.fi: Kuva 1, Kuva 2

Naapurini Totoro lumiveistos valokuvattu 22.1.2021
Valokuvattu 6.6.2020
Saarenkatu 15
Valokuvattu 17.2.2018
Saarenkatu 15
Valokuvattu 4.9.2016
Valokuvattu 25.1.2020
Vanhan Ajurintalon takapihaa valokuvattu 21.5.2019