Aihearkisto: puutalot

Eläinlääkärinkatu 4

Eläinlääkärinkatu 4:n puutalo oli aikaisemmin vankilahenkilökunnan asuinkäytössä, mutta Senaattikiinisteistöt on myynyt sen yksityisomistukseen. Talo on valmistunut vuonna 1921 ja sen on suunnitellut Onni Tarjanne.

Valokuvattu 17.2.2018

Eläinlääkärinkatu 4

Eläinlääkärinkatu 4

Ristikkokatu 6

Ristikkokatu 6:ssa sijaitsee kaksi kaksikerroksista puutaloa, jotka ovat ilmeisesti valmistuneet vuosina 1905 ja 1916. Ne ovat aikaisemmin toimineet vankilan henkilökunnan asuinkäytössä. Nykyisin Ristikkokatu 6A:ssa toimii Rikosseuraamuslaitos. René Hursti ehdotti Ristikkokadun muuttamista Uuden alun kaduksi valtuustoaloitteessaan 2017, mutta asia ei edennyt.

Kevätkuvat valokuvattu 8.5.2018, talvikuva 17.2.2018

Ristikkokatu 6

Ristikkokatu 6

Ristikkokatu 6

Vellamonkatu 3b

Vellamonkatu 3b kävi läpi mittavan remontin 2010-luvulla. Kari Varvikon kirjoittaman Puutalojen Hermanni -kirjan mukaan talo on alun perin rakentanut kivityömies Kustaa Andersson Joensuu vuonna 1891 ja siitä löytyy nyt neljä nykyaikaista asuntoa.

Katso myös: Vellamonkatu 3

Miltä tässä näytti aiemmin: Helsinkikuvia.fi: Poikia hiekoitushiekkalaatikon ympärillä Vellamonkatu 3:n kohdalla

Molemmat kuvat valokuvattu 17.2.2018

Vellamonkatu 3b

Vellamonkadun pyörätie ja Vellamonkatu 3b

Hermanninpuisto

1800-luvulta peräisen oleva Hermanninpuisto koostuu leikkipuistosta, nurmikoista ja oleskelualueista sekä viljelypalsta-alueesta. Villiintynyt puisto kunnostettiin vuonna 2016 ja samalla osittain pilaantunut maa-aines kuorittiin pois. Hermanninpuisto sijoittuu Etelä-Hermannin ja Sörnäisten vankilan kupeeseen. Puistoa rajaa etelässä Eläinlääkärinkatu, idässä ja pohjoisessa Sörnäisten vankilan alue.

Hermannin viljelijöiden puutarha yhteisöviljelmät perustuvat pari kertaa viikossa pidettäviin talkoisiin. Hermannin viljelijät Facebookissa

Kaksi ylintä kuva valokuvattu 17.7.2018, kolmas 20.8.2016, kolme viimeistä 21.5.2019.

Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa

Hermannin viljelijöiden puutarhaviljelmät Hermanninpuistossa

Hermanninpuisto kesällä 2016 remontin aikaan

Sörnäisten vankila

Helsingin vankila eli Sörkkä valmistui vuonna 1881, jolloin se oli sivussa kaupungin keskustasta, mutta nykyään osa kantakaupunkia. Alun perin Sörnäisten vankilan suunnittelivat arkkitehdit A.H. Dalström ja L.I. Lindqvist. Väljästi rakennetun tontti on 100 000 neliömetrin kokoinen. Vankilassa on noin 250 vankipaikkaa. Kehämuurin ulkopuolinen vankilan rakennuskanta koostuu pääasiassa puisista ja kivisistä henkilökunnan asuinrakennuksista.

Kaksi ensimmäistä valokuvattu 17.2.2018, alin kuva valokuvattu 17.5.2018.

Sörnäisten vankilan portti

Sörnäisten vankila

Vellamonkatu 3

Vuonna 1906 valmistunut Vellamonkatu 3A on nykyään hyvässä kunnossa. Talon on suunnitellut Juho W. Tikka.  Osin kivinen rakennus edustaa hyvin Hermannin alkuperäistä miljöötä. Vellamonkatu 3C on erillinen pieni, piharakennus, joka on valmistunut jo vuonna 1891. Talot ovat suojelukohteita.

Lähimpänä vankilan porttia sijaitseva talo Vellamonkatu 3 D, E, F oli alun perin leivintupa, jota laajennettiin myöhemmin. 1900-luvun alussa siinä toimi kotileipomoliike. Tulipalo tuhosi talon pahasti 1990-luvun alussa, mutta se korjattiin vuonna 1997. Talo sijaitsee todellisuudessa Mathilda Wreden kujalla. Mathilda Wrede (1864–1928) oli suomenruotsalainen aatelisnainen, joka tunnetaan vähäosaisten ja vankien auttajana ja tukijana.

Toisessa kuvassa näkyy kesällä 2019 Helsingin katukuvaan ilmestyneitä sähköpotkulautoja Vellamonkatu 3:n tuntumassa.

Talvikuvat valokuvattu 17.2.2018, sähköpotkulautakuva 20.7.2019 ja alin kesäkuva 17.5.2018.

Katso myös: Vellamonkatu 3b

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Orioninkatu 1, 3, 5.

Vellamonkatu 3

Vellamonkatu 3, piharakennus

Mathilda Wreden kuja

Vellamonkatu 3 D, E, F

Saarenkatu 15

Kappale vanhaa Hermannia Violanpuiston reunalla: Saarenkatu 15:ssä on vuonna 1910 valmistunut vanha rakennus sekä kolme vuonna 2009 valmistunutta uudisrakennusta. Vanha rakennus on Antero von Bellin suunnittelema ja siinä on käytetty ensimmäisessä kerroksessa tiiltä ja toisessa kerroksessa puuta. Rakennus tunnettiin nimellä Ajurintalo talon 1919 hankkineen Ståhlbergin ajurisuvun mukaan. Nykyään se tunnetaan nimellä Kuskenshus. Rakennus toimi pitkään vuokratalona ja myöhemmin päihdeongelmaisten hoitokotina. Vuosina 2008–2010 vanha rakennus kunnostettiin ja tontille rakennettiin ryhmärakennushankkeena kolme uutta rivitaloa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehdit Marcus Ahlman ja Viivi Snellman.

Ajurintalo vallattiin muutamaksi päiväksi vuonna 2008. Asiasta kertoi Iltalehti.

Ryhmärakennushankkeesta on kertonut mm. Pirkka-lehti 5/2009 (s. 30–31).

Talvikuva kuvattu 17.2.2018, kesäkuva 4.9.2016

Saarenkatu 15

Saarenkatu 15