Sörnäisten vankila

Huom! Et ole nyt vankilan virallisilla sivuilla. Siirry Helsingin vankilan virallisille sivuille.

Helsingin vankila eli Sörkka sijaitsee keskellä Hermannia ja se on Suomen suurin vankila. Sörnäisten vankila on miesvankila. Siellä asuu myös alaikäisiä eli 15–17-vuotiaita tutkintavankeja.

Helsingin Sanomat kertoi 7.8.2023, että vankilassa oli sillä hetkellä 340 vankia, vaikka vankipaikkoja on vain 306. Vuodessa portista kulkee 1300 vankia.

HS kertoi, että vangit viettävät suurimman osan ajan vuorokaudesta sellissään. Vankilan ”yö” alkaa jo klo 16 jälkeen ja päättyy vasta klo 7 aikoihin aamulla. Osa vangeista opiskelee tai tekee työtä mm. kilpipajassa, jossa tehdään kaikkien Suomen ajoneuvojen rekisterilaatat.

Väljästi rakennetun vankilan tontti on 100 000 neliömetrin kokoinen. Kehämuurin ulkopuolinen vankilan rakennuskanta koostuu pääasiassa puisista ja kivisistä henkilökunnan asuinrakennuksista. Vankilan portin tuntumassa sijaitseva kaksikerroksinen puutalo on rakennettu tiettävästi vuonna 1875. Vellamonkatu 5:ssä on vankilan henkilökunnan asuntoja.

Vankilassa on kärsinyt tuomiotaan joukko tunnettuja vankeja, kuten kaikki sotasyylliset presidentti Risto Rydin johdolla sekä kolmoismurhaaja Juha Valjakkala alias Nikita Fouganthine.

Kuritushuone valmistui vuonna 1881

Vankila rakennettiin, kun senaatti päätti rakentaa Sörnäisiin kuritushuoneen. Helsingin vankila eli Sörkkä (tai sen ensimmäinen osa) valmistui vuonna 1881, jolloin se oli sivussa kaupungin keskustasta, mutta nykyään se on osa kantakaupunkia. Alun perin Sörnäisten vankilan suunnittelivat arkkitehdit A.H. Dalström ja L.I. Lindqvist.

Vankilan alkuaikoina alueesta tuli oma kyläyhteisönsä, kun sekä vangit että henkilökunta asuivat samalla alueella. Siellä oli myös pienimuotoista elintarviketuotantoa, mm. sikala. Vankilan alueeseen kuului pitkään myös puutarha-aluetta ja kasvimaita, jotka ovat nykyään Hermanninpuistoa.

Huippuvaiheessa 1960-luvulla vankilassa oli tilat jopa 800 vangille.

Vankilaa suunnitellaan suljettavaksi 2030-luvulla

Helsingin Sanomat uutisoi huhti-toukokuussa 2023, että Rikosseuraamuslaitos suunnittelee isoa muutosta, jossa se sulkisi mahdollisesti usean vankilan ohella myös Helsingin vankilan. Ehdotuksen mukaan se suljettaisiin vuonna 2035.

Samalla Rise suunnittelee uusien vankiloiden rakentamista lähelle isoja kasvukeskuksia. Rikosseuraamuslaitos kaavailee vanhojen vankiloiden korvaamista uusilla, koska vanhat rakennukset eivät vastaa nykyajan tarpeita eikä korjaaminen ole aina teknisesti mahdollista.

Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja Pauli Nieminen sanoi, että kaupunki kasvaa ja vankila uhkaa jäädä kaupunkikehityksen jalkoihin ja, että voisi olla kaikkien intressissä lakkauttaa se ja siirtää se muualle Uudellemaalle.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen on esittänyt asuntoja vankilan tilalle. Vartiainen sanoi, että aiemmin esitettyjen arvioiden perusteella vankilan kymmenen hehtaarin tontille olisi mahdollista kaavoittaa asuntoja jopa 4 000 asukkaalle.

Huumeita aidan yli

Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 24.5.2022, että vankilan muurin yli on heitetty huumeita. HS kertoi kuitenkin, että vankila-alueen rajalle rakennetaan 60 metriä uutta aitaa sekä uudet portit henkilö- ja autoliikenteelle, mikä vaikeuttaa huumeiden heittämistä.

Vuonna 1993 hurja vankilapako

28.2.1993 neljä vankia pakeni vankilasta. Vankilasta pakenivat Jani Juhani Jarra s.1957, Juha Sakari Liedes s.1969, Risto Sakari Karttunen s. 1945 ja Ari Antero Rytkönen s.1955.

Miehet olivat tunkeutuneet omatekoisilla avaimilla vankilan asuin- ja ruokailutilojen väliseen käytävään. Käytävän katosta he irrottivat työkalujen avulla tikasmaista kaapelihyllyä, josta he rakensivat tikkaat. Miehet nousivat itämuurille ja laskeutuivat alas lakanoista punottua köyttä pitkin.

Miehet pakenivat paikalla odottaneella Talbot Horizon -henkilöautolla, jonka takaikkunasta ammuttiin kohti perässä seuranneita vartijoita. Auto löytyi myöhemmin hylättynä Viikistä. Autossa olivat myös miesten vanginasut. Maaliskuun lopussa kolme neljästä oli saatu kiinni. Paon jälkeen vankilan turvatekniikkaa lisättiin ja muurinharjalle ilmestyi piikkilankaa.

Volvo-Markkanen pakeni vankilasta kattoja pitkin vuonna 1980

Matti Markkanen ja Mikko Salminen pakenivat 6.9.1980 Helsingin keskusvankilan itäisen siiven neljännestä kerroksesta. Molemmat istuivat 16 vuoden tuomiota, Markkanen ryöstöistä ja Salminen kahdesta taposta.

Markkanen irrotti sellinsä puisen oven alaosasta palan ja hivuttautui raosta käytävälle. Salmisen sellin oven hän avasi omatekoisella avaimella. Tikkaat he rakensivat sängyn pohjalaudoista. He etenivät kattoja pitkin, ylittivät ja laskeutuivat vankilan eteläpäässä maahan köydellä.

Mikko Salminen jäi kiinni kuukauden kuluttua Kajaanissa. Matti Markkanen otettiin kiinni vasta 2.11.1980 Etelä-Ruotsissa. Tämän paon jälkeen Sörnäisten vankilan muurien ulkopuolelle lisättiin korkea aita.

Markkasen lempinimi Volvo-Markkanen tuli siitä, että hän varasti ryöstöreissuillaan pakoautokseen tavallisesti Volvon.

Helsingin vankila myös kuvapauspaikkana elokuvissa

Helsingin keskusvankila näkyy Aki Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa Rikos ja rangaistus (1983). Elokuvan lopun kohtaus on kuvattu vankilassa. Tilat näkyvät elokuvassa kohdassa 1:23:57-1:27:35. Rikos ja rangaistus Yle Areenassa. Myös elokuvassa Ariel (1988) näkyy varsinkin vankilan sisätiloja. Ariel Yle Areenassa.

Edvid Laineen elokuvaa Ristikon varjossa (1945) kuvattiin Sörnäisten ja Katajanokan vankiloissa kesällä 1944. Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisualisen arkiston (Kavi) Finna-näkymässä.

Miltä tässä näytti aiemmin:
Helsinkikuvia.fi: Katua, portti ja puurakennus 1/2
Helsinkikuvia.fi: Katua, portti ja puurakennus 2/2
Helsinkikuvia.fi: Ristikkotie (=Ristikkokatu) edessä, kujetusauto tulossa Orioninkatua (nyk
Helsinkikuvia.fi: Ristikkotie 2 (Ristikkokatu 6) pihan puolelta