Valtion vanhan margariinitehtaan rakennus osoitteessa Lautatarhankatu 2 on valmistunut vuonna 1924. Rakennuksen piirsi Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkkitehti Uno Sjöholm. Tehtaan rakennustöissä ahersivat vangit.
Vanha tehdasrakennus on nykyään asuinkäytössä. Ennen vuosina 2018-2020 tehtyä perinpohjaista remonttia rakennus oli ollut vuosikymmeniä tyhjillään ja päässyt rapistumaan kurjaan kuntoon.
Margariinitehtaassa valmistui Herkkumargariinia ja Sole-pöytämargariinia
Rakennus edustaa Pitkänsillan pohjoispuolen varhaista teollisuushistoriaa ja on suojeltu kaavamerkinnällä sr-2. Tiukimmin on suojeltu etelän- ja idänpuoleiset julkisivut, jotka on säilytetty mahdollisimman lähellä alkuperäistä asua. Rakennusten yhteydessä kohoaa korkea tiilipiippu, joka on suojeltu.
Valtion margariinitehdas aloitti alun perin toimintansa Turussa vuonna 1922 nimellä Vankilain margariinitehdas, mutta tuotanto siirtyi kaksi vuotta myöhemmin Helsinkiin. Margariinitehtaan pääasiakkaita olivat vankilat ja puolustusvoimat. Myöhemmin margariinia myytiin myös yksityiskulutukseen. Margariinin tuotanto ei ollut koskaan kovin suurta. Suurimmillaan tehtaalla on ollut työntekijöitä vajaat 40 henkilöä.
Margariinin työntekijät vaivasivat pitkälti käsityönä, minkä jälkeen se pakattiin ja viilennettiin maakellarissa. Vaikka kuluttajakauppaan meni vain vähän margariinia, Helsingin seudulla yhtiö myi kuitenkin ruoanlaittoon ja leivontaan Herkkumargariinia ja aamiaispöytiin Sole-pöytämargariinia.
Margariinitehtaan tuotanto loppui vuonna 1992. Vuonna 1994 rakennus toimi kappelina ja ruumishuoneena Estonia-onnettomuuden uhreille. Se jatkoi onnettomuuden jälkeen samassa käytössä Helsingin seurakuntayhtymälle Malmin hautausmaan remontin ajan.
Vuonna 2020 valmistuneessa kohteessa 31 kotia
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti vuonna 2000 tontin ja rakennukset valtiolta. Vuonna Sponda myi sen virolaistautaiselle ECD kiinteistölle, joka käynnisti rakennustyöt vuonna 2018, ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan vastavalmistuneisiin koteihinsa alkuvuodesta 2020. Kohteessa on 31 kotia, jotka ovat kooltaan 25:stä yli sataan neliöön. Asukkaita on alle 100. Yhteiset tilat, kuten sauna ja kerhohuone, on sijoitettu erilliseen runsaan 300 neliön piharakennukseen.
Helsingin Sanomat kertoi margariinitehtaasta 31.12.2021 jutussa Margariinitehtaasta trendiasunnoksi.
Talo kuuluu kortteliin 649, joka esiteltiin Helsingin Sanomissa 17.4.1989 Kaija Hackzellin ja Kirsti Topparin artikkelisarjassa kaupungin kortteleista. Artikkelisarjan pohjalta julkaistiin myös kirjoja, ja Hermannin korttelit löytyvät kirjasta Oihonnankadulta Kumpulantielle (1991). Artikkeli Eläinlääketieteen linnake kohosi Hermannin kallioille on HS:n digitilaajien luettavissa ja se löytyy HS:n aikakoneesta haulla ”Hermanni kortteli 649”.
Miltä tässä näytti aiemmin: Albumitauki.fi: Kuva 1, Kuva 2
