Violanpuistossa on nurmialueita, kalliota, hiekkakenttä, lähiliikuntapaikka sekä väliaikainen päiväkoti. Puisto sijaitsee Hermannin koillisosassa lähellä Hermannin rantatietä ja Vellamonkatua.
Violanpuiston väliaikainen paviljonkipäiväkoti rakennettiin Violanpuiston urheilukentälle. Päiväkotia alettiin rakentaa syksyllä 2018 ja se aloitti toimintansa maaliskuun alussa 2019. Päiväkodin rakentamisesta ja rakennuspaikasta riideltiin voimakkaasti ja naapurustosta valitettiin hallinto-oikeuteen. Kyseessä on reilun sadan lapsen tilapäinen päiväkoti.
Violanpuistosta löytyi 14.8.2023 aikuisen ihmisen ruumis. Poliisi sulki puistoa eristysnauhoilla. Tapauksessa ei epäillä rikosta. Asiasta uutisoi ensimmäisenä MTV Uutiset. Siirry uutiseen (mtvuutiset.fi).
Tumppi Varonen kutsuu Violanpuistoa alakentäksi eli kaupungintaloksi kirjassaan Poika, joka tahtoo lentää.
Aikanaan näillä main kulki Oihonnankatu, jota ei enää ole. Kadun toinen pää oli suunnilleen nykyisen Vegankatu 12:n paikalla ja toinen pää Hämeentiellä nykyisen maasillan alussa ja lähellä Hämeentie 103:a. Katu kulki nykyisen Violanpuiston länsilaidalla ja Haukilahdenkadun poikki. Kadun voi löytää Helsingin kaupungin karttapalvelun (kartta.hel.fi) historiallisista aineistoista. Oihonnankatu näkyy hyvin 1940-luvun ja sitä vanhemmissa kartoissa.
Päivitetty 23.11.2025
2 vastausta aiheeseen “Violanpuisto”
Hei,
oletpa tehnyt mahtavaa työtä tämän sivuston sisälön kokoamisessa!
Lapsuuteni Hermannissa 1970-luvulla viettäneenä ja sinne takaisin muuttaneena varsinkin kivisten portaiden kuva Violanpuiston Saarenkadun eteläpuolella sai muistelemaan nimenomaan puiston tuota osaa.
Puisto oli aikoinaan laajempi – Saarenkatu 15 reunimmainen talo on rakennettu entisen puiston alueelle, ja myös Vegankadun päässä ollut pieni sorakenttä on nykyisin suurelta osin talojen pihamaata.
Tuolta sorakentältä kulki asfaltoitu penger alhaalla olleelle leikkikentälle. Rinteessä olevien vaahteroiden vieressä vieläkin pilkottaa jonkin verran vanhaa asfalttia. Kiviset askelmat ovat osa taannoisia puisia portaita, jotka johtivat penkereen puolivälin tietämiltä ylhäällä olleelle sorakentälle. Nuo portaat olivat varsinkin talvisin ahkerassa käytössä, kun kaupungin työntekijät rakensivat asfalttipenkereelle kourun, joka jäädytettiin vauhdikkaaksi jäämäeksi. Lapset kapusivat ylös noita portaita pitkin ja jonottivat vuoroaan mäenlaskuun.
1980-luvulle tultaessa mäen jäädyttäminen lopetettiin; ehkä se katsottiin liian vaaralliseksi, talvet muuttuivat epäluotettavammiksi tai alueen lapsimäärä pieneni. Mene ja tiedä, mutta valtavan suosittu tuo mäki aikanaan oli. Vaan näkyy laskijoita noilla rinteillä riittävän nykyäänkin, vaikka laskusuunta onkin poikittainen taannoiseen nähden.
Kiitos paljon kommentista! Juuri tällaisia, omia tietojani täydentäviä, kommentteja olenkin tänne toivonut. Piti kyllä lukea aika monta kertaa sinänsä hyvin selkeä kuvauksesi mäestä, jotta sain vähän hahmotettua missä penger on kulkenut. Olen kyllä itsekin bongannut mäessä asfalttia ja sitä vähän ihmetellytkin, mutta nyt sillekin tuli selvyys.
Olisipa muuten hauskaa, jos joltain tai jostain löytyisi vanhoja kuvia Violanpuistosta, voisin vaikka tarjota sivustollanikin niille julkaisupaikan, krediitteineen toki. Sama koskee toki muitakin Hermanni-aiheisia kuvia.